Tekoälyn vastuullisuus murroksessa – yritysten näkemyksiä tekoälyn hyödyntämisestä vastuullisesti ja eettisesti

2023

vastuullisuus vastuullinen-tekoaly yritysvastuu

Keskustelu tekoälyn hyödyntämisestä on vauhdissa. Milloin tekoälyn käyttäminen on eettisesti hyväksyttyä, ja miten tekoälytyökaluja voi hyödyntää vastuullisesti? Yritysten tulee huolehtia osaamisesta ja kehittää konkreettisia toimintatapoja etiikan ja vastuullisuuden huomiointiin.

ETAIROS-hanke lähestyy tekoälyn etiikkaa useista eri tulokulmista. Jo aiemmin olemme tarkastelleet organisaatioiden näkemyksiä tekoälyn käyttöönotosta. Tähän liittyen olen kirjoittanut mm. organisatorisista jännitteistä, vastuullisesta liiketoiminnasta sekä tekoälystä kestävän kehityksen tukena. Nyt olemme tarkastelleet yritysten tekoälyasiantuntijoiden näkemyksiä siltä osin, miten etiikka ja vastuullisuus tulisi huomioida tekoälytuotteiden ja palvelujen elinkaarella. Olemme hyödyntäneet 13 yritysedustajan ETAIROS- ja IVVES-hankkeiden haastatteluja sekä peilanneet vastauksia myös suuryritysten vastuullisuuspäälliköiden näkemyksiin (14 kpl).

Mistä olemme puhuneet yritysten kanssa? Olemme pohtineet sitä, miten yritykset tällä hetkellä organisoivat omaa vastuullisuustoimintaansa, ja miten tekoälyn etiikka siihen linkittyy. Olemme keskustelleet siitäkin, mitä vastuullinen tekoäly ylipäätään yrityksille tarkoittaa ja merkitsee ja miten sitä voisi kehittää. Haastateltavat ovat kertoneet esimerkkejä omasta yrityksestään, mutta puhuneet myös asiakkaistaan, kumppaneistaan ja koko yrityskentästä. Nämä tekoälyn parissa työskentelevät yritysasiantuntijat ovat kuvanneet laajasti sitä, miten he näkevät kehityksen tällä hetkellä etenevän. Haastateltavien mukaan vastuullisuuden osalta ollaan murroskohdassa. Kehittyykö tekoälyn hyödyntäminen kohti vastuullista toimintaa vai onko kehitys niin nopeaa, ettei tätä puolta ”ehditä” miettiä?

Mitä se ”vastuullinen tekoäly” onkaan?

Kestävän ja vastuullisen tekoälyn käsitteet ovat vasta muotoutumassa niin tutkimuskentällä kuin yritysmaailmassa. Kestävällä tekoälyllä tarkoitetaan sitä, että tekoälyn avulla pyritään vastaamaan globaaleihin kestävyystavoitteisiin (SDGs) ja rakentamaan näin sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ympäristön kannalta kestävää yhteiskuntaa. Vastuullinen tekoäly puolestaan tarkoittaa sitä, että tekoälyn käyttö ja kehittäminen toteutetaan vastuullisesti koko tekoälytuotteen tai -palvelun elinkaari huomioiden. Tässä vastuullisuus kattaa kaikki yritysvastuun (Corporate social responsibility) elementit: velvollisuus yhteiskuntaa kohtaan, sidosryhmien osallistuminen, elämänlaadun parantaminen, taloudellinen kehitys, eettiset liiketoimintatavat, lain noudattaminen, vapaaehtoisuus, ihmisoikeudet, ympäristönsuojelu, avoimuus ja vastuuvelvollisuus (Rahman, 2011). Kyse ei siis ole siitä, että tekoäly itsessään olisi vastuussa, ts. vastuullinen toimija (vrt. vastuullinen vaate), vaikka myös vastuukysymysten pohtiminen on oleellista.

Eettinen toiminta kytkeytyy vahvasti vastuulliseen toimintaan. Stanfordin filosofian ensyklopedian mukaan tekoälyn etiikka käsittelee eettisiä kysymyksiä, jotka liittyvät tekoälyjärjestelmiin ihmistä avustavina työkaluina. Tällöin puhutaan mm. yksityisyyden suojasta ja tiedon eheydestä, läpinäkyvyydestä, vinoumien ja syrjivyyden estämisestä, ihmisen ja robotin vuorovaikutuksesta sekä tekoälyn yhteiskunnallisista haasteista, kuten esimerkiksi vaikutuksista työllistymiseen, autonomiaan, luottamukseen, tasa-arvoon ja valtarakenteisiin. Lisäksi em. lähteen mukaan voidaan puhua tekoälystä subjektiivisena toimijana, jolloin kyse on ”kone-etiikasta” ja keinotekoisesta moraalisesta toimijuudesta sekä äärimmillään yleisen tekoälyn tai superälyn ongelmista. (Etiikasta enemmän bogissa Minä ja moraali tekoälyn ihmemaassa.)

Kuka huolehtii eettisestä ja vastuullisesta kehityksestä yrityksessä?

Haastattelujemme perusteella näyttää siltä, että yrityksissä on olemassa joitakin tekoälypalvelujen vastuulliseen ja eettiseen suunnitteluun tähtääviä toimintatapoja kuten mm. (lyhyen tähtäimen) vaikutusten- ja riskienarviointia systeemitasolla sekä ohjelmistojen testausta. Toisaalta kerrotaan, että systemaattinen prosessi ja ohjaus organisaatiotasolla puuttuu. Ei ole olemassa vastaavaa prosessia kuin esimerkiksi laatu-, ympäristö ja turvallisuusjohtamisessa. Joissakin yrityksissä etiikasta keskustellaan ”epävirallisesti” ja toiset epäilevät, ettei tällaista keskustelua juuri käydä.

Eräissä yrityksissä pohditaan myös sitä, pitäisikö tai kannattaisiko datan käyttöön liittyvät eettiset asiat kytkeä osaksi yritysvastuun toteutusta. Yhtäältä kaikille on epäselvää, missä on vastuullisen ja eettisen tekoälyn ”kotipesä”, ts. kuka asian yrityksessä omistaa. Osittain sen tunnistetaan kuuluvan yritysvastuuseen, asiakashallintaan, tietohallintoon ja ”lakiosastolle” (compliance). Lisäksi korostetaan, että asian on oltava jokaisen työntekijän pöydällä. Osa haastateltavista kertoo kaipaavansa sitä, että johto ottaa vastuun, huolehtii riittävästä osaamisesta sekä siitä, että yrityksen tekoälyn vastuullisuuteen liittyvät politiikat, toimintamallit ja ohjesäännöt tulee tehdyksi. Toisaalta ei haluta, että eettinen ja vastuullinen tekoäly jää yhden vastuuhenkilön harteille ja asiaksi, ylhäältä johdetuksi toiminnaksi, vaan toimintatapoja voitaisiin suunnitella myös työntekijälähtöisesti ja asiaan vihkiytyneistä henkilöistä muodostetuissa suunnitteluryhmissä. Tällöin varmistuisi paremmin se, että ruohonjuuritason tarpeet huomioidaan. Yritysten vastuullisuuspäälliköiden haastatteluissa korostettiinkin sitä, että vastuullisuusasiat tarvitsevat yleensä omistajuutta strategiatasolla ja koordinoinnissa, mutta sen lisäksi keskeistä on asioiden integroituminen luontevaksi osaksi kunkin työtä. Tarvitaan siis molempia.

Vastuullisuus osana strategiaa

Se, miten tekoälyn etiikasta yrityksissä keskustellaan ja miten vastuullisuus organisoidaan, liittyy vastaajien mukaan sekä yrityksen vastuullisuuskulttuuriin että kypsyystasoon tekoälyasioissa – siis siihen, kuinka kokenut tekoälyn kehittäjä tai hyödyntäjä organisaatio on. Keskeisenä he pitävät myös sitä, että vastuullisuustoimet sopivat tekoälypalvelun suunnitteluprosessiin. Sama tarve on palvelua hyödyntävien organisaatioiden puolella. Myös siellä tekoälyn ja siihen liittyvän etiikan ja vastuullisuuden on istuttava työtapoihin ja kulttuuriin. Toisaalta vastuullisuutta ei voi jättää vain kulttuurin varaan – kehittymään itsekseen, jos kehittyy – vaan jonkun on katsottava päälle ja yhtenäistettävä vastuullista toimintamallia. Tosin tämäkään ei ole ihan selvää. Kokemusta ei vielä hirveästi ole.

Haastateltavat kuvaavat, ettei tekoälyn etiikalla ja vastuullisuudella ole juuri ollut merkitystä tekoälypalvelujen liiketoiminnan kannalta. On joitakin yrityksiä, joille vastuullisuus on strateginen lähtökohta koko palvelulle, mutta nämä yritykset ovat vielä harvassa. Ne ovat korkealle kypsyystasolle ”syntyneitä” tekoälytuotteita kehittäviä yrityksiä, joilla jo liikeidea pitää sisällään vastuullisuuden ja luottamuksen. Palveluja hyödyntävistä yrityksistä etiikalla ja vastuullisuudella on liiketoiminnallista merkitystä erityisesti sellaisille toimijoille, joille luottamus on liiketoiminnan ydinehto (esim. pankit). Vastuullisuuskehityksen ajureina haastateltavat pitävät mm. lainsäädäntöä, standardeja, rahoittajien toimia, asiakkaiden vaatimuksia, yrityksen arvoja, työntekijätyytyväisyyttä, alan yhteistyötä sekä eettisiä ohjekirjoja.

Yleisesti ottaen monessa yrityksessä ollaan vasta ”lähtökuopissa” tekoälyn hyödyntämisessä. Tilanne on kuitenkin nopeassa muutoksessa. Haastateltavien mukaan monessa asiakasyrityksissä odotellaan sääntelyn kehittymistä ja vasta opetellaan tunnistamaan datan omistajuutta ja sen käyttömahdollisuuksia. Open AI:n ChatGPT:n myötä tekoälykokeilut ovat arkipäiväistyneet monella työpaikalla. Samalla tekoälyn vastuullisuus ja etiikka on noussut mediassa viikoittain keskustelluksi asiaksi. Myös yrityksissä keskustellaan nyt vilkkaasti tekoälytyökalujen tuomista mahdollisuuksista ja käytännön periaatteista: mitä saa tehdä ja mitä ei?

Kehitä toimintatapoja aktiivisesti

Yritykset tunnistavat, että lainsäädäntöä ei voi jäädä odottelemaan. Haastateltavien mukaan yritysten on itse tai yhdessä otettava aktiivinen ote osaamisen hankkimiseen ja toimintaperiaatteiden laatimiseen. On päätettävä suhtautumistapa ja laadittava ohjeistuksia. Lisäksi on mietittävä, miten ja missä vastuullisuudesta keskustellaan niin sisäisesti oman henkilöstön kuin ulkoisten sidosryhmien kanssa. Suurten yritysten vastuullisuuspäälliköistä osa korostaa myös sitä, että suurilla toimijoilla on merkittävä rooli yhteiskunnallisessa vastuullisuuskeskustelussa ja esimerkillisten vastuullisuustoimien toteutuksessa.

Yrityksissä myös kaivataan jonkinlaisia mittareita ja arviointeja siihen, miten organisaatioiden ylevät vastuullisuus- ja eettisyyslupaukset käytännössä toteutuvat. Mikä on julkilausumien ja datapolitiikkojen toteuma käytännön tasolla, ja miten tämän voisi osoittaa? On reilua, että vastuullisuus ja eettisyys on kilpailuvaltti juuri niille yrityksille, jotka tekevät sen eteen konkreettisia toimia. Hankintapuolellekin kaivataan osaamista, ymmärrystä ja kriteerejä siitä, miten tekoälyn kestävyysvaikutuksia (myös myönteisessä mielessä) voi hankinnoissa painottaa.

Kuva Google DeepMind on Unsplash

Lähteet

Rahman, S. (2011). Evaluation of definitions: ten dimensions of corporate social responsibility. World review of business research, 1(1), 166-176.

Kirjoittaja

Marinka Lanne, Senior Scientist, Dr sc.