Tekoälyn eettisessä hyödyntämisessä ei ole oikotietä – dialogi vahvistaa haluttua päämäärää

Osana AI Finland 2020 -tapahtumakokonaisuutta järjestetyssä Etairoksen virtuaalitapahtumassa 30.9.2020 haettiin vastauksia otsikon kysymykseen ’Mikä meitä ohjaa? –Tekoälyn hyödyntämisen eettiset kysymykset’. Konkreettiset tarkastelunkohteet olivat ihmisten elämäntapahtumia tukeva kansallinen tekoälyohjelma AuroraAI sekä tulevaisuuden liikkuminen.

Tilaisuudessa eri näkökulmia avasivat Valtionvarainministeriön, Tampereen kaupungin, Digi- ja väestötietoviraston, Liikenne- ja viestintäministeriön sekä ETAIROS-tutkimushankkeen asiantuntijat.

AuroraAI – julkisten palvelupolkujen kehittäminen tekoälyn avulla

Tilaisuuden ensimmäisessä osassa paneuduttiin tekoälyn etiikan lähtökohtiin sekä AuroaAI-ohjelmaan. Tilaisuus vahvisti, että tekoälyn eettiseen hyödyntämiseen liittyvät kysymykset ovat hyvin monialaisia ja niihin vastaaminen edellyttää laaja-alaista, osin pitkänkin aikavälin, keskustelua. Yhteistyön rooli on keskeinen niin tekoälyjärjestelmien suunnittelussa, käyttöönotossa kuin valvonnassakin. Näitä seikkoja sivuttiin mm. tarkasteltaessa AuroraAI-ohjelmaa, mikä tähtää julkisten palvelupolkujen kehittämiseen. Tekoälyn avulla edistetään vuorovaikutusta julkisten organisaatioiden ja muiden sektorien palvelutarjoajien välillä kansalaisten eri elämäntapahtumissa. Konkreettisesti tätä on viety eteenpäin esim. AuroraAI -esiselvityshankkeessa Tampereella, missä tavoitteena on ollut opiskelijan hyvinvointia tukevien palvelujen parantaminen. Esiselvityksessä tarkasteltiin, miten kunta voi parantaa opiskelijoiden kotiutumista ja hyvinvointia heidän muuttaessaan opiskelupaikkakunnalle. Palveluita koskevasta tilannekuvasta edetään kohti palvelurakenteiden muutosta ja eri toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamista.

Tämän päivän tekoäly puolen vuoden päästä  perusalgoritmiikkaa

Seuraavaan on koottu muita poimintoja tekoälyn etiikan lähtökohtiin sekä AuroraAI-ohjelmaan liittyvistä esityksistä

• Tekoälyteknologiat ovat hyviä ja tehokkaita työkaluja, jotka parhaimmillaan parantavat palvelujen tuottavuutta, vaikuttavuutta ja kokonaislaatua.
• Tekoäly kehittyy hurjalla vauhdilla: tämän päivän tekoäly on puolen vuoden päästä
• Tekoälyn eettinen hyödyntäminen edellyttää useiden tekijöiden huomioimista, mm. järjestelmän ohjelmointi, hyödynnetty data ja säännöt sekä järjestelmän käyttö (mihin ja miten järjestelmää käytetään, mihin se on tarkoitettu käytettäväksi, ja miten käyttäjät eri rooleissaan toimivat ja kommunikoivat järjestelmän kanssa)
• Tekoälyn hyödyntämisen keskiössä on ihminen: a) Ihmisen tulee valvoa automaation mahdollistamaa päätöksentekoa mm. oikeudellisten periaatteiden näkökulmasta, b) Ihmisen tulee pystyä hallitsemaan itseään koskevaa tietoa. Valta on ihmisellä itsellään.
• Tekoälyn soveltaminen julkisissa palveluissa edellyttää monitasoista muutosta myös johtamiskulttuurissa ja palvelurakenteissa.
• Tekoälyn käytöllä on niin hyviä, huonoja kuin neutraalejakin vaikutuksia. Koska järjestelmät ovat kompleksisia ja niihin liittyy moninaisia tavoitteita, tekoälyn vaikutusten arviointi on haastavaa. Näin ollen tuloksia ja vaikutuksia tulisi tarkastella riittävän lyhyellä aikajänteellä sekä tarkoituksenmukaisella mittakaavalla.

Turvallisuus keskiössä autonomisen liikenteen kehityksessä

Tilaisuuden toisessa osassa paneuduttiin autonomisen liikkumisen teemaan. Suomi on ollut teemassa kehittämisen eturintamassa mm. ihmiskeskeisyyttä korostavilla MaaS (Mobility as a Service) -ratkaisuilla. Liikenteen automaation edistyessä liikenteestä halutaan entistä turvallisempaa ja kestävämpää. Kehitystyössä huomioidaan niin ihmisten tarpeet, kuten se tosiasia, että ihminen on heikoin lenkki liikenteessä.

Tilaisuudessa peräänkuulutettiin tarvetta isolle kuvalle liikenteen automaatiosta. Kehitystyötä tehdään paljon ja monella rintamalla, mutta vahvempi visio puuttuu. Ratkaisuja tarvitaan sekä top down- että bottom up -näkökulmista.

Tilaisuuden osallistujat mainitsivat tärkeimmäksi liikkumiseen liittyväksi eettiseksi haasteeksi turvallisuuden,  ihmisten ja eläinten fyysisen turvallisuuden takaamisen. Turvallisuus korostui myös asiantuntijapuheenvuoroissa. Vaikka turvallisuus ohjaakin autonomisten järjestelmien kehitystä, sen rinnalla korostuvat myös ihmiskeskeisyys, läpinäkyvyys ja avoimuus.  Läpinäkyvyys ja avoimuus lisäävät luottamusta, ja tässä yrityksillä on merkittävä rooli vastuullisuuden kulttuurin rakentamisessa.

Tarve laajalle kansalaiskeskustelulle

Vaikka tekoälyteknologia kehittyy nopeasti, se ei monessakaan suhteessa ole valmis. Tekoälyn eettisessä suunnittelussa ja hyödyntämisessä tulee  huomioida niin järjestelmien peruselementit kuin käyttäjiin ja käyttötilanteisiin liittyvät tekijät. Sekä tekoälyä koskevaan lainsäädäntöön että sen yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen tarvitaan laajaa kansalaiskeskustelua ja vastausten hakemista. Monisyisiä kysymyksiä ei ratkaista yhdessä iltapäivässä. Tarkastelu ja tiivis sidosryhmäyhteistyö jatkuu ETAIROS-tutkimushankkeessakin.

Tapahtumatallenne

Tapahtuman esitykset

Missä tekoälyn etiikka tapahtuu?
Jyrki Nummenmaa, Professori, Tampereen yliopisto ja Kalle Piirainen, Senior Expert, 4FRONT

Kansallinen tekoälyohjelma AuroraAI: Hyvää ja sujuvaa arkea elämän eri tilanteissa ja tapahtumissa. Ohjelman tahto, tavoitteet ja näkymä
Aleksi Kopponen Erityisasiantuntija, Valtiovarainministeriö

Kokemuksia esiselvitysvaiheesta ja matka kohti toimeenpanoa
Sanni Pöntinen, Kehittämispäällikkö, Elinvoima ja kilpailukyky, Tampereen kaupunki

Kommenttipuheenvuoro
Marko Latvanen, Erityisasiantuntija, Digi- ja väestötietovirasto

Tulevaisuuden tieliikenne ja eettinen teknologian hyödyntäminen
Kirsi Miettinen, Lainsäädäntöneuvos, Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikkeellä ihminen ja kone –yhdessä ja erikseen
Nina Rilla, Senior Scientist, VTT