Organisatoriset jännitteet ja kielimallien hyödyntäminen valtionhallinnossa

Kielimallien ja tekoälyteknologian käyttö julkishallinnossa on kasvava keskustelunaihe, joka herättää sekä strategisia että käytännön kysymyksiä. VTT ja Tampereen yliopisto järjestivät ETAIROS-hankkeen puitteissa sarjan työpajoja, joissa valtioneuvoston ja ministeriöiden virkahenkilöt pohtivat tutkijoiden kanssa tekoälyn eettistä hyödyntämistä ja siihen liittyviä mahdollisia jännitteitä organisaatioissa.

Tekoälyn käyttöönotto luo organisatorisia jännitteitä

Uusien teknologioiden käyttöönotto yhdessä toimintaympäristön monimutkaisuuden kanssa asettaa organisaatioille ristiriitaisia vaatimuksia. Kysymykset teknologian luotettavuudesta, vastuullisesta käytöstä ja eettisestä toiminnasta nousevat esiin. Vaikka tekoälykokeilut ovat yleistyneet, on julkishallinnossa kokemusta tekoälyn laajamittaisesta ja järjestelmällisestä käytöstä vielä vähän.

Organisatoriset jännitteet (ks myös Lanne, Nieminen & Leikas 2025) ovat yhteensopimattomuuksia, jotka ilmenevät tyypillisesti muutosprosessien, kuten uuden teknologian käyttöönoton yhteydessä. Ne eivät perustu vain yksilöiden arvojen ja näkökulmien eroihin, vaan voivat ilmetä sosiaalisina malleina, joilla on sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia organisaatioiden toimintaan, toimintatapoihin ja toiminnan tuloksiin. Näillä taas voi olla vaikutuksia – julkishallinnon kyseessä ollen – yhteiskuntaan laajemminkin.

Työpajoissa tunnistettiin kymmenen keskeistä jännitettä, jotka ryhmittyivät organisaation arvoihin, käyttöönoton toteutukseen ja tekoälyn käytön vaikutuksiin. Nämä jännitteet osoittavat, mihin näkökohtiin organisaatioiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota sen pyrkiessä ottamaan käyttöön tekoälyä sosiaalisesti ja eettisesti kestävällä tavalla.

Kymmenen keskeistä jännitettä

1. Laatu vs. tehokkuus sekä tuloksellisuus Tehokkuus on tavallisesti keskeisin arvo, jonka pohjalta tekoälyyn siirtymisen päätös tehdään (erityisesti yksityisellä sektorilla). Samalla tavoitellaan laatua, mikä voi olla vaikeaa, jos tehokkuus on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi. Työpajoissa korostettiin, miten tuloksellisuus on toiminnassa keskeisempi arvo, osoittaen miten avoimella keskustelulla tärkeistä arvoista voidaan rakentaa parempia tähtäimiä tekoälyn hyödyntämiselle.
2. Korkeat vs. matalat odotukset Odotukset tekoälyn tuottamasta hyödystä ovat usein korkeat. Ihannetilanteessa tekoäly toteuttaa prosesseja, ymmärtää työntekijän ajattelua ja parantaa työn tehokkuutta. Käytännössä toteutus kuitenkin mielletään tapahtuvan minimiresursseilla, ja saavutetut hyödyt voivat jäädä vähäisiksi.
3. Inhimillinen toimija vs. koneen suorituskyky Tekoäly tehostaa ja nopeuttaa päätöksentekoa tuomalla ja analysoimalla enemmän tietoa, mutta se voi myös painottaa vääriä tai epäoleellisia asioita ja yksinkertaistaa prosesseja, kuten ihmisten välistä vuorovaikutusta, mikä voi vaikuttaa demokraattiseen päätöksentekoon ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Tekoälyn ja ihmisen tekemät virheet ovat erilaisia, ja kykymme ymmärtää tekoälyn virheitä on rajallinen.
4. Kokeilut vs. pitkäjänteinen kehitys Tekoälyn käyttöönottoa kehitetään usein hankerahoituksen avulla, mikä mahdollistaa kokeilujen käynnistämisen. Eri tarpeiden kartoittamiseen, prosessien suunnitteluun ja parantamiseen tarvitaan kuitenkin kokonaisvaltaista ja jatkuvaa pitkäjänteistä kehitystyötä.
5. Työn mutkistaminen vs. sujuvoittaminen Tekoäly voi tehostaa toimintaa ja lisätä analyysimahdollisuuksia, mutta samalla se voi myös kasvattaa ihmisten työmäärää. Käyttöönotto ilman riittäviä resursseja voi lisätä kognitiivista kuormitusta ja teknologiastressiä. Tarvitaan ratkaisuja, jotka sujuvoittavat työtä ja mahdollistavat ihmisen toiminnan luontevalla tavalla.
6. Ajattelun herättely vs. korvaaminen Tekoäly voi herätellä ihmisiä huomaamaan eri näkökulmia esittämällä kysymyksiä ja tuottamalla analyysejä. Sen toimintalogiikka pysyy kuitenkin osin piilossa, mikä voi heikentää luottamusta analyysien oikeellisuuteen. Tekoäly voi myös ”tehostaa” ihmisten toimintaa korvaamalla hidasta ajattelua omilla ratkaisuillaan.
7. Toimintakulttuuri edistää vs. vastustaa Tekoälyn hyödyntäminen toteutetaan nykyisessä organisaatiokulttuurissa, mutta kulttuuri voi vähitellen muuttua. Kulttuuri voi joko edistää tai vastustaa tekoälyn käyttöönottoa, ja tekoälyn kyky tulkita organisaation kulttuuria voi olla rajallinen.
8. Tasainen laatu vs. vinoumat Tekoäly voi yhtenäistää päätöksentekoa hyödyntämällä tiettyjä kriteereitä, mutta taustalla voi vaikuttaa arvoja ja näkemyksiä, joita ei saada näkyviin. Mallin avulla voidaan päätyä uskottavilta näyttäviin tuloksiin, ilman että analyysi lopulta sisältää oikeita tai tavoitteiden mukaisia asioita.
9. Paras mahdollinen teknologia käytössä vs. kasvava riippuvuus Erityisesti kielimallien kohdalla paras teknologia tällä hetkellä on pääasiassa Yhdysvaltalaista. Mikäli erot ovat suuria, tai keskeiset ominaisuudet vain parhaiden mallien kykyjen piirissä, on täysin luonnollista haluta hyödyntää parasta mahdollista teknologiaa toiminnassa. Samalla voidaan kuitenkin joutua riippuvaisiksi malleista, joiden kehitystausta (tai ylläpito) ei ole omissa käsissä. Tämä voi heikentää organisaation prosesseja ja tehdä toiminnasta riippuvaista valitusta teknologiasta. Kehityksen jatkuessa (ja ihmisosaamisen vähitellen rapistuessa) voidaan ajautua strategisesti epäsuotuisaan asemaan.
10. Luottamus julkishallintoon pysyy vs. heikkenee Tekoälyn hyödyntämisen myötä hallinnan läpinäkyvyys voi heikentyä (neuroverkot työskentelevät osittain siten, että kaikkia yhteyksiä ei täysin ymmärretä). Toisaalta päätöksentekokriteereitä voidaan selkeyttää, jolloin päätöksenteko voi olla yhtenäisempää ja johdonmukaisempaa.

Eettinen harkinta ja organisaation toimintakyvyn säilyttäminen

Jännitteiden tarkastelu parantaa ymmärrystä tekoälyn käyttöönoton kannalta olennaisista avaintekijöistä. On tärkeää analysoida jännitteiden vaikutusta organisaatioon, mahdollisia kehityssuuntia, niiden vaikutusta työntekijöiden tehtäviin sekä käydä keskustelua esiin nousevista eettisistä kysymyksistä. Tälle keskustelulle on myös varattava aikaa.

Todellisuudessa jännitteet ovat usein päällekkäisiä ja keskenään kietoutuneita. Ne kuvaavat vain pienen osan todellisuudesta, ikään kuin pysäytyskuvan. Jännitteessä kumpikin vastakkaiselta tuntuva tila on samanaikaisesti voimassa. On tärkeää säilyttää organisaation toimintakyky, vaikka läsnä olisi kaksi vastakkaista suuntausta, ajatusta tai tilannetta. Parhaassa tapauksessa jännitteiden vastakkaiset tilat voivat saavuttaa dialogin, jonka avulla toimintaa voidaan kehittää.

Työpajat tarjosivat arvokasta tietoa tekoälyn eettisestä hyödyntämisestä valtionhallinnossa. Tulokset korostavat avoimen keskustelun ja selkeiden linjausten tarvetta tekoälyn käytössä. Niiden pohjalta tarvitaan jatkotutkimusta ja kehitystyötä, jotta julkisella sektorilla voidaan hyödyntää tekoälyn potentiaali mahdollisimman hyvin ja eettisesti kestävällä tavalla.

Kirjoittajat: Antero Karvonen, Jaana Leikas, Nina Wessberg ja Anton Sigfrids, Teknologian tutkimuskeskus VTT

Työpajat toteutettiin VTT:n ja Tampereen yliopiston (Jyrki Nummenmaa, Jaakko Peltonen ja Sanni Pöntinen) yhteistyönä.

Lähteet

Lanne, M., Nieminen, M., & Leikas, J. (2025). Organisational tensions in introducing socially sustainable AI. AI & SOCIETY, 1-21. Organisational tensions in introducing socially sustainable AI | AI & SOCIETY