Vieraskynä: Vauhtisokeus saattaa vaarantaa keinoälyn eettisen käytön terveydenhuollossa
Tuoreen globaalin markkinakatsauksen mukaan keinoälyä käytetään jossain määrin tai runsaasti yli 94 % ssa terveydenhuollon organisaatioita luoden teknologiayrityksille rahassa mitaten n 69 miljardin dollarin markkinan ja seuraavien kymmenen vuoden kuluessa tämän markkinan uskotaan yhä jatkavan kiihtyvää kasvua n 40% verran, mikä nostaa kokonaismarkkinan arvon n 100 miljardiin dollariin. Markkina on siis taloudellisesti erittäin merkittävä ja siinä toimivilla teknologiayrityksillä on paitsi vahva asema terveydenhuollon toiminnassa, myös kovat taloudelliset odotukset. Talousvaikutukset ulottuvat lisäksi paljon yrityksiä ja osakesijoittajia laajemmalle, sillä isoimpien yritysten taloudellinen tulos saattaa olla useita prosentteja yrityksen kotivaltion tulobudjetista. Markkina jakautuu lukuisiin hyvinkin erilaisiin sektoreihin ulottuen lääketieteellisestä perustutkimuksesta aina isojen terveysorganisaatioiden ja valtioiden terveyshallinnollisiin järjestelmiin skaalautuen niiden sisällä kaikkeen mahdolliseen, mikä tekee esimerkiksi keinoälyn hyötyjen ja haittojen arvioimisesta hankalaa, vaikeasti keskinäisesti arvotettavaa ja keskinäisvaikutuksiltaan limittäistä, sekoittaen tulkintaa. Hyödyt jossain kohtaa voivat olla haittoja toisessa kohtaa terveydenhuollon toimintaa tai ne voivat kohdata eri toimijaryhmiä hyvin eri tavoin, jopa käänteisesti. Kaikissa tapauksissa kokonaisuus on muodostumassa hyvin monimutkaiseksi ja kokonaiskuvan, jopa kokonaishyötyjen, arvioiminen on jatkuvasti hankalampaa.
Kaikissa tapauksissa kokonaisuus on muodostumassa hyvin monimutkaiseksi ja kokonaiskuvan, jopa kokonaishyötyjen, arvioiminen on jatkuvasti hankalampaa.
Vahva usko keinoälyn käytön kasvulle terveydenhuollossa kuitenkin on niin markkina-analyysien, kuin avainkäyttäjien osalta. Tutkimusten mukaan esimerkiksi lääkäreiden suhtautuminen keinoälyn hyödyntämiseen terveydenhuollossa on pääosin myönteistä, mikä sekin tukee jatkuvaa käytön laajentamista. Viime aikoina on alettu tutkia myös kansalaisten ja potilaiden kokemuksia keinoälyn toimivuudesta terveydenhuollossa ja nämä arviot ovat melko paljon ammattilaisten luottoa tai tulevaisuuden uskoa heikompia.
Keinoälyn käytössä ja kehityksessä limittyy siis ainakin kolme isoa juonnetta: terveydenhuollon sisältä tuleva halu ja paine lisätä hyödyntämistä, kohderyhmien (kansalaiset ja potilaat) epäluulo ja heikot käyttökokemukset, sekä tuotekehityksestä vastaavien yritysten ja osakesijoittajien suuret taloudelliset kannustimet markkinoiden valtaamiselle. Samaan aikaan tätä kaikkea näyttää leimaavan kiihtyvä kehittämisnopeus, kiire ottaa uusinta teknologiaa käyttöön, mikä edelleen haastaa hyöty-haitta-arviointia tai ainakin sen oikea-aikaisuutta. Hyötyjen ja haittojen arvioiminen puolestaan on hyvin läheisesti terveydenhuollon eettinen asia, sillä terveydenhuollon toiminta on keskeisesti juuri tätä: toiminnasta saavutettavien hyötyjen ja haittojen arvioimista -ja reagoimista arvion tuloksiin. Jos havaitaan haittojen ylittävän hyödyt, lääkitys, hoito, palvelu tai muu terveyteen liittyvä toiminta tulee välittömästi arvioida uudestaan. Tämä arviointi myös yleensä laahaa hieman interventioiden perässä, sillä se perustuu paitsi tieteelliseen raportointiin, myös jatkuvaan toiminnan analyyttiseen seurantaan. Avainkysymys on, vaarantaako keinoälyn valtava kehitysvauhti tämän eettisen perusperiaatteen? Ja, jos vaarantaa, miten terveydenhuollon toimijoiden ja toiminnan luottamus kenties muuttuu palveluiden käyttäjien käsityksissä? Ja mitä haitallista tästä voinee seurata yksilö ja yhteisötasoilla?
Myönteiset esimerkit tai kokemukset jostain soveltamisalueista eivät kuitenkaan valitettavasti ole tae sille, että haittoja ei ilmenisi viiveellä tai, että samat hyödyt voidaan saada esimerkiksi käyttöalueita kritiikittömästi laajentaen ja käyttöä nopeuttaen.
On selvää, että keinoälyn soveltamiselle on paikkansa terveydenhuollossa ja sen hyödyntämisestä on helppo löytää myönteisiä esimerkkejä. Myönteiset esimerkit tai kokemukset jostain soveltamisalueista eivät kuitenkaan valitettavasti ole tae sille, että haittoja ei ilmenisi viiveellä tai, että samat hyödyt voidaan saada esimerkiksi käyttöalueita kritiikittömästi laajentaen ja käyttöä nopeuttaen. Tästä asiasta on terveydenhuollon piiristäkin runsaasti kokemusta ja tieteellistä tutkimusta niin lääkehoidoista, kirurgiasta, kuin järjestämistason muutoksista. On vaikea olettaa, että keinoälyn kehitystyö ja soveltaminen jotenkin poikkeaisi näistä muista, vanhemmista terveydenhuollon toimintamuodoista ja niihin liittyvistä ilmiöistä. Vahvat terveydenhuollon eettiset periaatteet -mm haittojen ja hyötyjen jatkuva arvioiminen myös tieteellisiä menetelmiä käyttäen- ovat toistaiseksi suojanneet kansalaisia pahoilta (tai ainakin laajemmilta) seuraamuksilta, auttaneet terveydenhoitoa kehittymään myönteisesti ”kokonaisvaikuttavaan” suuntaan sekä taanneet sen, että kansalaiset voivat luottaa terveydenhuollon ammattilaisiin ja palvelujärjestelmiin.
Toivottavasti myös keinoälyn kehittämiseen ja soveltamiseen terveydenhuollossa löytyy järjestelyjä (lainsäädäntö huomioiden), joiden voi sanoa nojaavan koeteltuihin terveydenhuollon eettisiin linjauksiin.
Teuvo Antikainen, LT, dos, Keski-Suomen hyvinvointialue
Viitteitä
AI healthcare market overview https://binariks.com/blog/artificial-intelligence-ai-healthcare-market/
Two in 3 physicians are using health AI—up 78% from 2023 https://www.ama-assn.org/practice-management/digital-health/2-3-physicians-are-using-health-ai-78-2023
Patient Perspectives on the Use of Artificial Intelligence in Health Care: A Scoping Review https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11000703/
Principles of Clinical Ethics and Their Application to Practice https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7923912/