Vieraskynä: Tulevaisuutta ennustava tekoäly ja sen seuraukset

Uskottavilta kuulostavat ja usein toistuvat tulevaisuuden kuvaukset saattavat helposti muodostua itseään toteuttaviksi ennusteiksi. Tulevaisuuden ennustamiseen tai kuvailemiseen kykenevällä tekoälyllä voi siten olla yllättävän laajoja vaikutuksia omaan tulevaisuuteemme.

Tekoälyn käyttöönoton vaikutukset ihmisten omaan kykyyn ja vapauteen toimia itsenäisesti ovat olleet viime aikoina puheena eri yhteyksissä. Monet väittävät tekoälyn tekevän meistä tyhmempiä, ja esimerkiksi sosiaalisen median algoritmeja on kritisoitu siitä, kuinka ne minimoivat tavallisen käyttäjän mahdollisuudet päättää eteensä tuotavasta sisällöstä. Autonomian heikentyminen ei ole missään kontekstissa toivottua, mutta erityisen huolestuttavaa se on silloin, kun kyse on vapaudestamme kuvitella ja luoda uutta tulevaisuutta.

Jo tänä päivänä monet meistä käyttävät ChatGPT:n kaltaisia työkaluja päivittäiseen tiedonhakuun, ”ChatGPT, selitä minulle ilmiö X” -tyyliin. Samanaikaisesti markkinoille julkaistiin vuonna 2024 ainakin yksi erityisesti tulevaisuuden pohtimiseen tarkoitettu tekoälyohjelma, Futures Platform -yrityksen ”AI Futurist” -chatbotti. Näiden kehityskulkujen edetessä ja ristetessä voimme hyvin kuvitella tulevaisuuden, jossa pyydämme tekoälyä muiden tehtävien ohessa kuvailemaan meille mahdollisia ja todennäköisiä tulevaisuuksia. Tässä tekstissä pohdin tämänkaltaisen kehityksen mahdollisia seurauksia ja esittelen lopuksi gradututkimukseni pohjalta lyhyesti yhden tekoälyn tuottaman tulevaisuuskuvan.

Itseään toteutettavat ennusteet

Tulevaisuudentutkimuksen keskeisimpiin lähtökohtiin kuuluu ajatus siitä, että käsityksemme tulevaisuudesta vaikuttavat toimintaamme nykyhetkessä (ks. esim. Bell 1997, 82). Näitä käsityksiä voimme kutsua alalla vakiintuneeseen tapaan tulevaisuuskuviksi. Jos jokin tulevaisuuskuva on erittäin todennäköisenä pidetty, saattaa se muodostua kuin itseään toteuttavaksi ennusteeksi, sillä ihmiset ottavat tämän mahdollisen tulevaisuuden huomioon lähes kaikessa toiminnassaan.

George Orwellin teoksessa 1984 todetaan, että ”se joka hallitsee menneisyyttä, hallitsee tulevaisuutta”. Tätä mukaillen voitaisiin väittää, että se joka hallitsee tulevaisuuskuvia, hallitsee tulevaisuutta. Tähän asti tulevaisuuskuvat ovat olleet ihmisten tuottamia, vaikka useimmiten jaetuissa tulevaisuuskuvissa yksittäisen ihmisen panosta tiettyyn käsitykseen tulevaisuudesta on mahdoton eritellä. Viime vuosien teknologisen kehityksen ansiosta tulevaisuuskuvien markkinoilla on nyt ensimmäistä kertaa ihmisen historian aikana uusi tulokas: tekoäly.

Neutraali ja objektiivinen tekoäly

Tulevaisuuden ennustaminen varmuudella ei ole ollut toistaiseksi lähelläkään mahdollista, eikä siitä sitä tule todennäköisesti edes kehittyneen tekoälyn avulla: ihmistoiminta on yksinkertaisesti liian kompleksista. Silti tekoälyyn liitetään usein odotuksia yli-inhimillisistä kyvyistä, mikä näkyy otsikoissa kuten ”ChatGPT makes chilling predictions for 2025 that could lead to widespread disaster” (Loftus 2024). Näistä odotuksista huolimatta – tai juuri niiden vuoksi – on tärkeää tiedostaa, etteivät tekoälyohjelmat todellisuudessa ole objektiivisia tai edes neutraaleita. Sen sijaan tekoäly on aina koulutettu jostain näkökulmasta ja tiettyjä aineistoja käyttäen: useimmiten tämä näkökulma pohjautuu länsimaihin, joista valtaosa koulutusdatasta on peräisin.

Käsitykset tekoälyn ja tässä tapauksessa etenkin ChatGPT:n kaltaisten chatbottien objektiivisuudesta ja kaikkivoipaisuudesta ovat osittain peräisin mediasta ja ihmisten tekoälyyn liittämistä oletuksista, mutta niiden ruokkimiseen osallistuvat myös kielimalliohjelmat itse. Kielimallien tapaa vastata kysymykseen kuin kysymykseen liiallisella itsevarmuudella, joskus keksien samalla itse uusia faktoja, onkin tutkimuksessa kuvailtu hallusinoimiseksi tai jopa ”bullshittaamiseksi” (Hicks, Humphries, and Slater 2024).

Realistisesti arvioituna, virheellistä tietoa tai vääristyneitä tulevaisuuskuvia tarjoileva tekoäly tulee tuskin häiritsemään ennakoinnin ammattilaisten työskentelyä, kuten ei muidenkaan alojen erityisosaajien. Maallikoilla ei kuitenkaan tavallisesti ole aikaa, osaamista tai kiinnostusta syventyä kaikkiin aihepiireihin ammattilaisten tavoin, joten tekoälyn vaikutukset laajan yleisön käsityksiin tulevaisuudesta voivat olla potentiaalisesti mittavat. Vaikka ihmiset teoriassa tietäisivätkin, että tekoälytyökalun vastauksen tulisi vain toimia johdatuksena omaan pohdintaan ja tiedonhakuun, on käytännössä kynnys hyväksyä loogisesti esitetty tulevaisuuskuva sellaisenaan hyvin matala.

Millaisia ovat tekoälyn tulevaisuuskuvat?

Muodostin tätä tekstiä varten ChatGPT:llä yhden tulevaisuuskuva-esimerkin pyytämällä sitä kuvailemaan mahdollista tulevaisuutta vuonna 2050. Tuossa tulevaisuuskuvassa tekoäly ja älykaupunkiteknologiat ovat tulleet erottamattomiksi osiksi päivittäistä elämäämme, ja lääketieteellinen kehitys on merkittävästi pidentänyt ihmisen elinikää. Ilmastonmuutos on päihitetty uusien teknologioiden avulla ja kansainvälinen yhteistyö on edennyt, mutta monet nykypäivän haasteet ovat ajankohtaisia vielä tulevaisuudessa. Tämä visio on ollut pohjana myös tekstin vierestä löytyvälle futuristiselle kuvalle, joka on samoin ChatGPT:n tuottama.

Näin kuvailtu tulevaisuus kuulostaa monella tavoin toivottavalta, mikä herättääkin kysymyksen siitä, että eikö olisi vain hyvä, jos tekoälyohjelmien käyttö saisi meidät tavoittelemaan tällaista tulevaisuutta? Pienen pohdinnan jälkeen tekoälyohjelman tulevaisuuskuva alkaa kuitenkin tuntua teknologiaoptimismissaan melko epärealistiselta. Vaikka ideaalisista mahdollisuuksista unelmointi onkin tärkeää, riskinä on myös ilmastonmuutoksen kaltaisten kriisien vähätteleminen, mikäli sokeasti uskomme teknologian ratkaisevan kaikki ongelmamme.

Omassa gradututkimuksessani tulen tarkastelemaan tarkemmin tekoälyn tuottamia tulevaisuuskuvia, keskittyen erityisesti uskonnon ja uskonnonkaltaisten ilmiöiden esiintymiseen tulevaisuuskuvissa. Esimerkiksi edellä mainittua teknologiaoptimismia voidaan äärimuodossaan pitää tietynlaisena uskontona, ja alustavien tarkastelujen perusteella se näyttääkin olevan tekoälyn tulevaisuuskuvissa huomattavasti perinteisiä uskontoja yleisempi teema. Mikäli usein objektiivisena pidetty tekoäly ei näe joitain uskontoja tai katsomuksia osana tulevaisuutta, saattaa se saada näihin identifioituvan ihmisen tuntemaan, ettei hänen elämäntavallaan ja katsomuksellaan ole tulevaisuutta yhteiskunnan silmissä.

Tekoäly voi siis sulkea tulevaisuuden kuvittelemisesta pois tiettyjä ääniä, mutta sillä on myös mahdollisuus laajentaa tulevaisuushorisonttia ja tuoda vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelun työkalut laajemman yleisön saataville. Tällä hetkellä valta päättää tekoälyn kehityksestä näyttää kuitenkin valitettavasti kasaantuvan muutaman suuren teknologiayrityksen käsiin. Onneksi kriittiset näkökulmat tekoälyyn ovat aktiivisen tutkimuksen kohteena sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimusten tuloksista kiinnostuneet voivat tutustua esimerkiksi ETAIROS-hankkeen muihin julkaisuihin tai vaikkapa allekirjoittaneen graduun sen valmistuessa.

Kuva: Muodostettu ChatGPT:llä kehotteella “Create an image that depicts this future.”, viitaten tekstissä mainittuun ChatGPT:n tuottamaan kuvaukseen mahdollisesta tulevaisuudesta vuonna 2050.

Kirjoittaja Jarno Lantta (jarno.a.lantta@utu.fi) on uskontotieteen maisteriopiskelija Turun yliopistossa.

Lähteet:

Bell, Wendell. 1997. Foundations of Futures Studies: Volume 1. Transaction Publishers.

Futures Platform. 2024. Introducing AI Futurist: Your Partner in Exploring Tomorrow. https://www.futuresplatform.com/blog/generative-ai-futurist-foresight-chatbot

Hicks, Michael Townsen, James Humphries, and Joe Slater. 2024. ChatGPT Is Bullshit. Ethics and Information Technology 26 (2): 38. https://doi.org/10.1007/s10676-024-09775-5.

Loftus, Rikki. 2024. ChatGPT makes chilling predictions for 2025 that could lead to widespread disaster. Unilad Tech. https://www.uniladtech.com/news/ai/chatgpt-ai-predictions-2025-widespread-disaster-042615-20241017