Tekoälyn vastuullisuuskeskustelussa kaivataan sidosryhmien ääntä

2024

Tekoälyn hyödyntäminen vaikuttaa laajasti koko yhteiskunnan toimintaan, joten sen vastuullinen ja kestävä käyttötapa tulee rakentaa yhdessä, sidosryhmien kanssa.

ETAIROS ja sidosryhmät

Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittaman ETAIROS-hankkeen tavoitteena on ollut eettisiä periaatteita sisältävien suunnittelumenetelmien ja sovellusten kehittäminen sekä tekoälyä koskevan sääntelyn ja hallintotapojen parantaminen. Hankkeessa on ollut mukana useita tapaustutkimuskumppaneita (mm. yrityksiä, ministeriöitä, järjestöjä, tutkimuslaitoksia, kaupunkeja) ja lisäksi on järjestetty yleisempiä fokusryhmätilaisuuksia, asiantuntijapaneeleita ja -keskusteluja sekä myös joitakin kaikille avoimia seminaareja. Alusta lähtien hankkeessa on ollut selvää, että sidosryhmien ääni on saatava kuulumaan osana tekoälykehitystä.

Sidosryhmiin sitoutuminen – mitä ja miksi?

Liike-elämän ja yhteiskunnan tutkimuksessa käytetään laajalti käsitettä sidosryhmiin sitoutuminen (stakeholder engagement). Termillä selitetään organisaation ja sen sidosryhmien välisiä suhteita sekä niitä tapoja, jolla organisaatio pyrkii sitomaan eri tahoja toimintaansa. Määritelmällisesti sidosryhmiksi katsotaan toimijat, jotka voivat vaikuttaa organisaation tarkoituksen toteutumiseen ja/ tai ne, joiden toimintaan organisaatio itse voi vaikuttaa (mm. Freeman ym. 2010). Esimerkiksi työntekijät, asiakkaat, toimittajat, kilpailijat, tutkimusyhteisöt, paikallisyhteisöt ja kansalaiset ovat tavallisia sidosryhmiä organisaatioille.

Sidosryhmätyönsä kautta organisaatio viestii ympärilleen yhteiskunnallisista tavoitteistaan sekä pyrkii varmistamaan oman toimintansa hyväksyttävyyttä. Lukuisissa tutkimuksissa sidosryhmien sitoutumisesta on tunnistettu monenlaisia hyötyjä. Hyödyt liittyvät mm. organisaation arvonluontiin, strategiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon, innovointiin, oppimiseen, tietämyksen luomiseen, raportointiin sekä yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen eteenpäin viemiseen (Kujala ym. 2022).

Koska sidosryhmiä on lukuisia, myös sidosryhmäsuhteiden hallinta on monien näkökulmien yhteensovittamista ja arvovalintojen tekemistä. Organisaation omat lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet on sovitettava yhteen eri sidosryhmien etujen kanssa. Arvonluonnin kannalta merkittävien sidosryhmien lisäksi organisaation tulee huomioida myös ”marginaalisten sidosryhmien” osallistumismahdollisuudet (mm. Hart & Sharma 2004) ja osallisuuden kokeminen. Tällöin toiminnan sidosryhmävaikutusten tarkastelu laajenee liiketoiminnan näkökulmasta yhteiskunnalliseen.

Tekoäly ja sidosryhmät

Algoritmisia päätöksentekojärjestelmiä ja muita tekoälyratkaisuja kehitettäessä sidosryhmät ovat keskeisessä asemassa. Liiketoiminnan kannalta oleellisten sidosryhmien ohella on tärkeää tunnistaa sellaisia toimijoita ja kansalaisryhmiä, joita uudet tekoälyjärjestelmät koskettavat, mutta jotka eivät voi itse kehitykseen vaikuttaa. Vain tällä tavoin toimien on mahdollista saavuttaa eettisesti kestäviä ratkaisuja. Kansalaisten osallistamista yhteiskunnallisesti merkittäviin kehityshankkeisiin voidaan pitää arvovalintana ja demokratian pohjana.

Tekoälyhyödyntämisessä erilaiset toimijat ja palvelut kytkeytyvät yhteen monin eri tavoin, ja erilaisia sidosryhmiä ja sidosryhmäintressejä on lukuisia, mikä ei luonnollisesti tee sidosryhmäyhteistyöstä kenellekään helppoa. ETAIROS– ja IVVES-hankkeissa haastateltiin 42 organisaation edustajaa, jotka mainitsivat tekoälykehitykseen linkittyvinä keskeisinä sidosryhminä erilaisia asiantuntijaryhmiä, järjestöjä, virastoja, ministeriöitä, yksityisiä toimijoita ja ”avainpelureita” sekä työntekijä‑, asiakas‑ ja käyttäjäryhmien edustajia. Kyseisten sidosryhmien näkökulman merkitystä painotettiin etenkin tekoälyn sääntelyn, innovoinnin sekä käyttöönoton osalta. Haasteita nähtiin muodostuvan, mikäli sidosryhmien osallistamisen tapaa (kuka, missä, milloin) ja menetelmiä (vuorovaikutuskanavat ja -muodot sekä informaation hyödyntäminen) ei ole mietitty tai viety organisaation toimintaprosesseihin. Muina haasteina mainittiin mm. puutteet sidosryhmäyhteistyön läpinäkyvyydessä, avoimuudessa ja yhteisessä kielessä. Jälkimmäisellä viitattiin mm. spesifin ammattitermistön käyttöön. Osa vastaajista myös totesi keskustelun typistyvän liiankin usein asiantuntijoiden väliseksi debatiksi tai ”leijuvan ilmassa” konkretisoitumatta tai kiinnittymättä sidosryhmille relevantteihin, todellisiin käyttötilanteisiin ja sidosryhmien ”arkeen”.

Suuri osa haastateltavista nosti esiin tarpeen lisätä kansalaisten ymmärrystä tekoälystä teknologiana, mutta toisaalta osa näki keskeisenä keskustella yleisemmällä tasolla tekoälyhyödyntämisen taustalla olevista arvoista.

Miten kehittää sidosryhmäyhteistyötä?

Jotta osallistumisen mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää vastuullisten ratkaisujen löytämisessä, on huomioitava useita erilaisia sidosryhmiä ja heidän tarpeitaan. Organisaatioiden tulee löytää keinoja ilmaista monipuolisia ja asiantuntevia perusteluja ja näkökantoja tavalla, johon erilaisten sidosryhmien on mahdollista osallistua. Organisaatiotasolla sidosryhmäsitoutumisen johtamisessa keskeisiä teemoja ovat: 1) sidosryhmäsuhteiden tarkastelu, 2) vastavuoroinen kommunikointi, 3) sidosryhmiltä oppiminen sekä 4) toimintojen integrointi (Freeman ym., 2017).

Myös sidosryhmädialogin laatuun, erilaisiin odotuksiin ja osallistumisen motiiveihin tulee kiinnittää huomiota (Kujala & Sachs, 2019). Sidosryhmäkeskustelun tavoitteena on vastavuoroinen ymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä ja millä tavoin tekoälyratkaisujen käyttö saa tai voi vaikuttaa sidosryhmien konkreettiseen toimintaan ja oikeuksiin.

Kuva Gerd Altmann Pixabaystä

Lähteet

Freeman, R. E., Harrison, J. S., Wicks, A. C., Parmar, B., & de Colle, S. (2010). Stakeholder theory: The state of the art. Cambridge University Press.

Freeman, R. E., Kujala, J., Sachs, S., & Stutz, C. (2017). Stakeholder engagement: practicing the ideas of stakeholder theory. In: Stakeholder engagement: Clinical research cases. Freeman, R., Kujala, J., Sachs, S. (eds). pp. 1–12. Issues in Business Ethics, vol 46. Switzerland, Cham: Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-319-62785-4_1

Hart, S. L., & Sharma, S. (2004). Engaging fringe stakeholders for competitive imagination. Academy of Management Perspectives, 18(1), 7-18. https://doi.org/10.5465/ame.2004.12691227

Kujala, J., & Sachs, S. (2019). Practice of Stakeholder Engagement. In: The Cambridge handbook of stakeholder theory, 227-241.

Kujala, J., Sachs, S., Leinonen, H., Heikkinen, A., & Laude, D. (2022). Stakeholder engagement: Past, present, and future. Business & Society, 61(5), 1136-1196. https://doi.org/10.1177/00076503211066595

Kirjoittaja

Marinka Lanne, Senior Scientist, Dr sc.