Voisivatko tekoälypuolueet vahvistaa demokratiaa?
ETAIROS Signal Post Maaliskuu 2023
Nina Wessberg
”Mitä siis olisivat ne politiikkatoimet, joihin ryhdymme, jotta tekoäly hyödyntäisi eikä tuhoaisi demokratiaa?” kysyy Taru Tujunen Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan. Taru Tujunen pohtii voisiko tekoäly laatia ehdokkaan pyynnöstä hänelle vaalikampanjan. Pohjoismaissa on jo kokeiltu tekoälyn käyttöä kokonaisen puolueen johtamiseenkin. Tekoälyn johtama puolue pyrki Tanskan parlamenttiin viime vuoden lopulla. Synteettiseksi puolueeksi nimetyn puolueen poliittisista linjauksista vastaa tekoälyyn perustuva chatbot, joka on nimeltään Leader Lars. Leader Lars toimii myös puolueen virallisena johtajana.
Synteettisen puolueen taustalla vaikuttavat artistikollektiivi Computer Lars ja voittoa tavoittelematon taiteen ja teknologian järjestö MindFuture Foundation. Leader Lars on koulutettu 50 viime vuoden aikana toimineiden pienpuolueiden poliittisilla näkemyksillä, ja se oppii lisää uutta koko ajan ihmisten kanssa käymiensä keskustelujen kautta. Leader Lars ymmärtää tanskan lisäksi englantia, mutta vastaa tanskaksi.
Leader Larsin johtama Synteettinen puolue kannattaa perustuloa, jonka suuruus olisi yli 13 000 euroa kuukaudessa. Puolueen perustajat myöntävät, että koneoppimisjärjestelmän toimintalogiikan seurauksena puolueen linjaukset saattavat johtaa mielenkiintoisiin tuloksiin, mutta samalla se voi laajentaa käsityksiämme mahdollisuuksien avaruuksista. Puolueen tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoisuutta tekoälyn lisääntyvästä roolista yhteiskunnassa. Hauskana esimerkkinä voidaan myös todeta, että Leader Lars ehdottaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin tulisi lisätä uusi 18. tavoite, joka määrittelee ihmisen ja koneiden välisen suhteen.
YLE uutisoi maaliskuussa 2018, jo neljä vuotta ennen Tanskaa, Synteettistä puoluetta vastaavan Koneälypuolueen perustamisesta Suomessa. Koneälypuolue perustettiin myös Norjassa ja Ruotsissa vuotta myöhemmin. Nämä kolme erillistä Koneälypuoluetta yhdistettiin vuoden 2020 aikana verkossa Pohjoismaisen kulttuurirahaston, Pohjoismaisen kulttuuripisteen ja Statens kulturrådin tukemana. Suomessa Koneälypuolueen taustalta löytyy esittävän taiteen ryhmä Kaiken keskus.
Ajatus tekoälyn johtamasta puolueesta on kutkuttava. Hetken miettimisen jälkeen se tuntuu oikeastaan nerokkaalta konseptilta, sillä mikä voisi ottaa ihmisten tarpeita, haluja ja tunteita paremmin huomioon puolueen tavoitteita laadittaessa kuin tekoäly. Tekoäly, joka imisi esimerkiksi sosiaalisesta mediasta ja ihmisten muista kirjoituksista ja puheista signaaleja, jotka sitten yhdistettäisiin puolueen ohjelmaksi ja tavoitteiksi. Mikä voisi olla tätä demokraattisempaa?
Tekoälyn algoritmit muovaavat synteesin, ja tekoälyn tulkinta on aina algoritmeillä suunnattu. Algoritmit ovat kuitenkin itsessään poliittisia, mikä tarkoittaa, että ne sisältävät mielipiteitä, oletuksia, intressejä, arvoja, valintoja ja niin edelleen. Algoritmit ovat siten itsessään jo poliittinen kenttä. Algoritmien politiikka tai poliittisuus onkin merkityksellinen demokratian aihealue tekoälysovellusten yhteydessä. Periaatteessa kuitenkin suuren joukon mietteet, halut ja toiveet voisivat kulkeutua tekoälyn avulla demokraattisiin prosesseihin toreilla ja perinteisessä mediassa tapahtuvia keskusteluja tehokkaammin ja laajemmin.
Sekä Tanskan että Suomen, Norjan ja Ruotsin tekoälyjohtoisten puolueiden taustalta löytyy ryhmä taiteilijoita. Tulisiko tekoälypuolue siis ymmärtää ”vain” taiteena? Missään pohjoismaassa tekoälypuolue ei ole edennyt vaaleihin asti eikä uutisointi puolueista ole ollut kovin massiivista. Tekoälypuolueet ovat jääneet marginaaliin. Se on ehkä sääli, sillä ne voisivat tuoda vaaliväittelyihin innostavia uusia näkökulmia. Parhaassa tapauksessa tekoälypuolueet voisivat nostaa vaalien demokraattisuutta, koska tekoälyn avulla erilaiset ihmiset saattaisivat saada äänensä perinteisiä puolueita tehokkaammin kuuluviin juuri sosiaalisen median ja muun ihmisten äänen monialaisen hyödyntämisen kautta.
Entä etiikka? Miten voisimme varmistua tekoälypuolueiden eettisyydestä? Vastaus lienee, että ihan samalla tavalla kuin perinteistenkin puolueiden eettisyydestä. Avoimuus ja läpinäkyvyys puolueiden ohjelmien laadinnassa ja tavoitteiden asettamisessa, media ja kansalaiset viranomaisten rinnalla valvomassa toimintaa, sillä tavallahan eettisyyttä voidaan toteuttaa ja valvoa.
Tekoälypuolueiden lisäarvo löytyy ”mielen” avaamisesta ja uusien raikkaiden asiakokonaisuuksien tunnistamisesta tekoälyn avulla. Se olisi kuin tekoälyn luomaa taidetta, uutta ja luovaa. Mutta eettistä on kertoa ja tehdä selväksi kaikille, että puolueen linja on koneen luoma. Lisäksi on tärkeää kertoa, kuka on luonut tekoälyn, rahoittanut sen tekemisen ja niin edelleen, sillä sen tahon ajatusten varaan puolueen linjaukset ja tavoitteet rakennetaan.
Koneen luoman puolueen salliminen on ehdottomasti uusien avauksien vaalimiseen tähtäävä politiikkatoimi, jonka kautta tekoäly hyödyntäisi ja kehittäisi demokratiaa. Toivottavasti tekoälypuolue astuu suomalaiseen vaaliprosessiin ihan oikeasti, ja luo meille uusia raikkaita avauksia erilaisten haasteiden ratkaisemiseen. Eduskunnassa voisi sitten myös olla tekoälypuolueen tai tekoälypuolueiden alueet, joista tulevia ”puheenvuoroja” kuunneltaisiin ja huomioitaisiin edustuksellisen demokratian hengessä. Samaan tapaan kuin Timo Honkela visioi Rauhankoneessaan tekoälyn mahdollistamaa ja luomaa demokratiaa.
Kuva: NIKLAS LINIGER / Unsplash
