ETAIROS podcast-jaksot: 10 pulmaa tekoälystä
Tekoäly – hyvä vai paha? Voiko se auttaa yksinäistä? Miten varmistetaan, että tekoälyä hyödynnetään ihmisten parhaaksi? Miten taataan, ettei se kurjista elämäämme? Mitä hyvä lapsuus tekoälyn aikakaudella vaatii ja voiko sosiaalisen median algoritmeihin vaikuttaa?
10 pulmaa tekoälystä -podcastissa eri alojen asiantuntijat ja tutkijat pureutuvat tekoälyn hyötyihin sekä keinoihin hillitä tekoälyn luomia riskejä.
Tekoälyyn liittyvien pulmien ratkaisuun johdattavat ETAIROS-hankkeesta podcast-sarjan juontajat sosiaalietiikan tutkijatohtori Taina Kalliokoski (Helsingin yliopisto ja innovaatioiden tutkija Pietari Pikkuaho (VTT).
Sukella podcast-jaksoihin!
Kuuntelulinkki löytyy jakson nimestä!
1. Luoko tekoälyhype harhaisia odotuksia?
Tekoälyn odotettiin jäljittelevän ihmisen ajatuksia, mutta oppiiko tekoäly koskaan sitä, mitä äidit opettavat lapsilleen. Mistä me todellisuudessa puhumme kun puhumme tekoälystä? Onko kyse tekoälystä vai datataloudesta? Onko ihmisten yksityisyys itseisarvo tekoälyä kehittäessä? Tässä jaksossa tekoälyhypen luomia odotuksia puntaroivat Helsingin yliopiston professori Mika Pantzar sekä Sitran projektijohtaja Laura Halenius.
2. Tunnemmeko somen algoritmisäännöt?
Somen algoritmit oppivat toimistasi. Tiedätkö, mikä kaikki muu vaikuttaa siihen, mitä somealustoilla näet? Millaisin konstein TikTokin vihakommentointia voi suitsia? Kuka on vastuussa, jos somen algoritmit saavat aikaan vahinkoa? Entä miten algoritmeja voidaan käyttää hyvään? Näitä pulmia ratkovat sosiaalisen median asiantuntija, Tiktok-vaikuttaja ja negatiivissävytteiselle somekulttuurille vastareaktiona syntyneen Mustikkapäät-tilin luoja Jannika Julin sekä Tampereen yliopiston tilastotieteen ja data-analyysin professori Jaakko Peltonen.
3. Tohtori tekoäly, osaatko ennustaa kuolinsyyni?
Terveysteknologioilla yritetään parantaa sairauksien diagnosointia, saada ennakoivaa tietoa terveydestä ja piilevistä sairauksista. Yhteiskunnan täytyy löytää keino päättää siitä, miten ihmisistä kerättävää dataa käytetään ja miten siinä hyödynnetään tekoälyä. Millaisia eettisiä mahdollisuuksia terveysdatan keräämiseen ja käyttöön liittyy? Mukana terveysdatan pulmallisuuksia pohtimassa Tampereen yliopiston bioetiikantutkija Heikki Saxén ja Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa.
4. Avoimuus + tekoäly = eettisempää tiedustelua?
Ukrainan kriisi on nostanut tiedustelun ja avoimet lähteet otsikoihin. Yksityisten tahojen kuvat, videot ja kertomukset vastaavat tarpeeseemme ymmärtää tapahtumia. Onko meistä kaikista tullut tiedustelukoneistojen osia? Miten tekoälyteknologiat muuttavat tiedustelua? Tekevätkö avoimet lähteet tiedustelusta eettistä vai turhaa? Näitä pulmia puivat ja taustoittavat Maanpuolustuskorkeakoulun väitöskirjatutkija Veli-Pekka Kivimäki ja VTT:n tutkija Santtu Lehtinen.
5. Onko robotista läheisyyden korvaajaksi?
Sosiaaliset robotit herättävät vahvoja tunteita ja mielikuvia maailman valloittajista. Kuinka hyvin robotit jäljittelevät ihmistä, ja voivatko ne tarjota inhimillistä läheisyyttä?Haittaako, jos suhtaudumme laitteeseen kuin elävään olentoon? Kuinka eettistä robottien hyödyntäminen esimerkiksi hoiva-alalla on? Mukana pulmia puntaroimassa Airo Island ry:n toiminnanjohtaja Nicholas Andersson ja Tampereen yliopiston professori Kaisa Väänänen.
6. Onko yhteiskunta ajopuu vai ajuri tekoälyn käytössä?
Tekoäly on mahdollistanut monien palvelujen laajemman saatavuuden 24/7. Teknologinen kehitys virtaa ja lainsäädäntö tulee yleensä jäljessä. Miten tekoälyvirrassa pysytään mukana karahtamatta kiviin? Miten ehkäistään tekoälyn käytön haittoja, kuten ihmisten liiallista tai väärin mennyttä profilointia? Näitä pulmia puimassa mukana Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma ja Tampereen yliopiston hallintotieteen professori Jari Stenvall.
7. Taklaako tekoäly sosiaalisen avun saannin haasteet?
Apua tarvitseva kohtaa usein palveluviidakon, jossa edes ammattilainen ei osaa suunnistaa. Voisiko tekoälystä olla tähän apua? Miten digitalisaatio ja tekoäly muuttavat sosiaalityötä, ja miten muutokseen pitäisi suhtautua? Voiko tekoäly tehdä yhteiskunnan kannalta huonoja ratkaisuja? Pulmia selvittävät informaatiomuotoilija Pekka Pulli ja Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Sakari Kainulainen.
8. Syökö tekoälyaika lapsemme?
Aikuisten, valtioiden ja yritysten tehtävänä on suojella lapsia myös digiaikana. Lapsi ei aina ymmärrä, että ihmisälyn ja tekoälyn välillä on tosiasiassa suuri ero. Miten opettaa tekoälyn toimintaa lapselle? Miten suojella lasta tekoälysovellusten vaaroilta? Kuka on vastuussa, kun lapset käyttävät algoritmeilla toimivia ohjelmia ja palveluita? Pohdinnoissa mukana Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden professori Jyrki Nummenmaa ja UNICEFin johtava innovaatioiden asiantuntija Jussi Kivipuro.
9. Miksi tekoälyn pelisääntöjen sopiminen on vaikeaa?
Tekoäly ei ole ihminen, mutta se tekee ihmisen kaltaisia päätöksiä, ja siksi oikeusjärjestelmät ovat ihmeissään. Mikä muu tekee tekoälyn sääntelystä kinkkistä? Onko tekoälyteknologioiden läpinäkyvyys aina hyvä juttu? Mihin EU tekoälyn sääntelyllä pyrkii? Sääntelyn kiemuroita valottavat Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri ja Turun yliopiston oikeustieteen apulaisprofessori Mika Viljanen.
10. Miten tekoälyä suunnitellaan eettisesti?
Tekoälyn etiikan pitäisi olla koko yhteiskunnan prosessi, eikä vain tekoälyn kehittäjien. Onko olemassa eettistä tekoälyä? Kenellä on vastuu tekoälyn etiikasta? Keiden tulisi osallistua eettisen tekoälyn suunnitteluun ja siitä päättämiseen? Pulmia pohtimassa VTT:n johtava tutkija Jaana Leikas ja Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Tomi Janhunen.