Quo vadis HVA – Julkisissa ICT hankinnoissa osaamisvaje?

Digi-osaaminen kehittyy

Kuinka päädyttiin nykyiseen etätyöskentelyaikakauteen? Nyt ei enää puhuta digiloikasta vaan digitalisaation todetaan tapahtuneen ja olevan jokapäiväistä arkea. Pandemian myötä etätyöt ja etäopiskelu ovat tulleet hyväksytyiksi ja jokapäiväiseksi toiminnaksi. Suurin osa väestöstä on oppinut elämään etäyhteyksien avulla, mutta valitettavasti osalle väestöä etätyö tai etäopiskelu on tuonut suuria haasteita. Etätyön tekeminen on mahdollistanut kasvaneet tiedonsiirtokapasiteetit, VPN-tunneloinnit ja tiimityöskentelyyn kehitetyt ohjelmistot kuten Teams-, Skype- ja Zoom-videokokouspalvelut. Alun kankeuden jälkeen sähköisessä monitoimijaympäristössä työskentely ja kokoustaminen on muuttunut tehokkaaksi toimintatavaksi pandemian selviytymistarinassa. Tämä on korostunut meneillään olevassa sote-uudistuksessa, jonka valmistelutyössä on mukana lukuisia eri kuntien asiantuntijoita, konsultteja ja hyvinvointialueille palkattuja työntekijöitä.

Alueuudistuksen tuomat haasteet

Perustettavilla hyvinvointialueilla (HVA) on omat erityishaasteensa (Sote-uudistus, 2022). Aikataulu on organisaation pystyyn polkaisuun äärimmäisen tiukka. HVA:lle siirtyvän henkilöstön henkilöstö-, palkka- ja  taloushallinnon tulee olla toiminnallinen 2023 alkaen (Hakari, 2022). HVA alueiden tammikuussa 2022 valitut luottamushenkilöt tarvitsevat asianhallintajärjestelmän käyttöönsä jo maaliskuun alusta. Ennen kaikkea tätä on ICT infran oltava toiminnallinen. Kunnilta HVA:den vastuille siirtyvien asiakas- ja potilastietojärjestelmien tulee olla toiminnallisia uusille rekisterinpitäjille eli HVA alueille 1.1.2023. Alueuudistuksen myötä toimintojen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu, ICT infran rakentaminen, järjestelmien kilpailutukset, tarvittavat organisaatioiden perustamiseen liittyvät sopimukset ovat kriittisellä polulla. Syksyn 2021 ensimmäisellä rahoituskierroksella Valtiovarainministeriö myönsi ICT-valmistelurahoitusta hyvinvointialueiden kehittämiseen 200 miljoona euroa, joka on vain puolet vuonna 2022 tarvittavasta määrästä.

HVA kehittäminen on selviytymistarina siitä, kuinka saada perustoiminnallisuudet valmiiksi 2023 alkuun mennessä. Monet hyvinvointialueet ovat liputtaneet tehtävän mahdottomaksi (Turun Sanomat, 22.2.2022). Hyvinvointialueiden ICT:n järjestämisessä ei ole aikaa eikä mahdollisuutta kilpailuttaa järjestelmätoimittajia, vaan toiminta pyritään saamaan käytiin erilaisin emokuntien ICT järjestelmäsopimuksien jaolla ja liittymällä kuntaomisteisiin in-house hankintayhtiöihin kuten Kuntien Tiera Oy:hyn tai hyödyntämällä sairaanhoitopiireillä olevia sopimuksia.

Sähköiset palvelut soteuudistuksessa

Hyvinvointialueiden tasa-arvoisten palveluiden järjestämisen perustaksi on kaavailtu sähköisten palveluiden laajamittaista kehittämistä ja käyttöönottoa (Kalliosaari, 2022). Jo nyt on käytössä erilaisia videovastaanottojärjestelmiä ja muita sähköisiä kanavia. Alueuudistuksen kiireen takia ei sähköisiä palveluita ennätetä kehittää ja lanseerata halutun laajuisesti. Nyt toteutettavaan hyvinvointialueiden ICT arkkitehtuuriin ei sovi muutoksen kiireessä uusia muuttuvia komponentteja, vaan ne jäävät siirtymäajan jälkeiseen aikaan. Tämähidastaa pakosta uusien sähköisten palveluiden ja tekoälypohjaisten järjestelmien kehitystä sote sektorilla.

Kuntien selviytyminen muutoksesta

Julkisella sektorilla kuten kunnissa kehittäminen jatkuu. Pandemian aikaan saatiin viimein päätös sosiaali- ja terveyden huollon reformista ja niiden rakennuspalikoiksi tulevista hyvinvointialueista. Kesäkuussa 2021 eduskunnassa hyväksytty sote-uudistus aiheutti kunnille merkittävän haasteen niin toiminnan, henkilöstön kuin ICT järjestelmien osalta 2023 alkaen. Kunnilta poistuu tällöin hyvinvointialueille noin puolet henkilöstöstä (KT-lehti, 2022) ja keskimäärin puolet kunnan budjetista. Jäljelle jääneille emokunnille jää kuitenkin vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin järjestämisestä. Kunnissa vaikutukset ICT kuluihin ovat melko pienet. Kunnille syntyy säästöjä pääosin erilaisten lisenssimäärien pienentymisenä ja pelkästään soten käytössä olleiden järjestelmien siirtymisestä hyvinvointialueen haltuun.

Kunnille jää omaan toimintaansa tarvittava ICT-infrastruktuuri ja yleiset tietojärjestelmät, kuten palkkajärjestelmä, HR ja taloushallinnon järjestelmät. Myös asianhallinta ja toimialasidonnaiset järjestelmät jäävät kunnille, näistä esimerkkinä ovat oppilashuollon- ja kaupunkitekniikan tietojärjestelmät. Kunnan ICT järjestämisen yksikkökulut nousevat arviolta 20–30%, kun samat järjestelmät ja ICT ympäristöt jyvitetään kunnan palvelukseen jäävälle pienentyneelle henkilöstömäärälle.

Julkishallinnon palveluiden ja järjestelmäkehityksen painopiste on siirtynyt erilaisien pilvipalveluiden hyödyntämiseen. Kuntien järjestämisvastuussa olevat palvelut pyritään sähköistämään, mikä on kirjattu monen kunnan strategiseksi tavoitteeksi.  Kuntien ICT kehittäminen nojaa paljon ulkoa ostettavaan palveluntarjontaan tai konsultointiin.  Kunnilla on toiveena olla Smart City sen eri muodoissa. Myös älyliikenne tulee huomioida kuntien kehittämisessä. Tällöin pyritään kehittämään kaupunkiympäristöä rikastamalla sitä erilaisin IoT-järjestelmin ja tiedonkeruumahdollisuuksin. Kerätystä tiedosta pyritään luomaan asukkaille lisäarvoa tai hyödyntämään tietoa tulevan suunnittelun pohjana. Tieto valuu erilaisiin pilviin ja data-altaisiin. Maailmanlaajuinen datasfääri oli vuonna 2018 33 ZB, ja sen on arvioitu kasvavan vuoteen 2025 mennessä 175 ZB tasoon (1 ZB = Zettabyte = 10²¹ Bytes) (Reinsel, Gantz, & Rydning, 2018).

Tietosuojan huomioiminen kehittämisessä

Kvanttilaskenta luo tulevaisuudessa mahdollisuuksia analysoida valtavan kokoisia datamassoja. Nyt pilvipalveluihin harmittomina IoT tietoina tallentuvat datat voivat sopivasti käytettyinä muuttua yksilöitäväksi dataksi. GDPR:n mukaisesti kaikki tiedot, jotka voidaan kytkeä tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön ovat henkilötietoa (GDPR.eu, 2018). GDPR:n tultua voimaan julkisella sektorilla on havahduttu erilaisten pilvipalveluiden vaaroista. GDPR:n mukaisesti tietojen käsittely tulee tapahtua EU:n sisällä, eivätkä esimerkiksi erilaiset pilvipalvelut tai vaikkapa Microsoftin Teams välttämättä toteuta GDPR:n henkeä. Tästä on olemassa esimerkkitapaus, jossa EU:n ulkopuolinen palveluntuottajan toimisto ja henkilöstö sijaitsevat Euroopassa, mutta yrityksen palvelimet sijaitsevat EU:n ulkopuolella, jolloin esimerkiksi mahdollisissa häiriötilanteissa tietoja voidaan välittää EU:n ulkopuolelle. Myös esimerkiksi Google Analyticsin käyttö verkkosivuilla rikkoo EU:n tietosuojalainsäädäntöä (Tietosuoja, 2022).

Julkiset ICT hankinnat

Ylläkuvattuja tilanteita peilaten julkishallinnon kehittämis- ja hankintaosaaminen on paljon vartija (Vilpponen, 2021). Kuinka voidaan varmistaa laadukkaat ja kustannustehokkaat kehityshankkeet ja niihin liittyvät hankinnat?Onko kunnilla riittävä ymmärrys erilaisten pilvipalveluiden ja tekoälysovellusten käytön tietoturvasta ja tietosuojasta?  Tulevaisuudessa kiristyvän talouden aikana ainoa mahdollisuus toteuttaa laadukkaita ja saavutettavia palveluita on muuttaa palvelut mahdollisimman paljon digitaalisiksi. Älykkäiden ja tekoälyä tukevien järjestelmien suunnittelu edellyttää perinteisten insinööri-, tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden käyttämien suunnittelumenetelmien laajentamista kokonaisvaltaiseen ihmisten tarpeiden ja toimintaympäristön huomioimiseen. Tällöin myös hankintoihin tarvitaan mukaan ammattilaisia, joilla on kokonaisvaltainen ymmärrys asiakkaista, toimintaympäristöstä ja kustannusvaikutuksista.

Blogin kirjoittaja Hannu Vilpponen työskentelee päätyönään CDO:na Keravan kaupungissa ja PostDoc tutkijana StartupLabissa Jyväskylän yliopistossa.

Lähteet:

GDPR.eu. (2018). Complete guide to GDPR compliance. (European Union) Retrieved from https://gdpr.eu/

Hakari, K (10.2.2022). Soten toimeenpano – missä mennään tänään? STM Sote-uudistus. https://stm.fi/documents/1271139/109184711/Hakari_suuntaviivat+nyt.pdf/d4f8d075-b5a3-8547-2ae9-f03587908af1/Hakari_suuntaviivat+nyt.pdf?t=1644494695022

KT-lehti (23.2.2022), Miten sote-uudistus vaikuttaa henkilöstömääriin? https://www.kt.fi/muutostuki/vaikutukset-henkilostomaariin

Kalliosaari, K. (31.1.2022). Aamulehti pääkirjoitus. Hoitotakuu jää haaveeksi ilman digipalveluita. https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/art-2000008571349.html

Reinsel, D., Gantz, J., & Rydning, J. (2018). The digitization of the world: From edge to core. IDC White Paper. Retrieved from http://cloudcode.me/media/1014/idc.pdf

Sote-uudistus (2022). https://soteuudistus.fi/etusivu

Tietosuoja (11.2.2022). https://tietosuoja.fi/-/euroopan-tietosuojaviranomaiset-ovat-todenneet-google-analyticsin-kayton-verkkosivuilla-tietosuojalainsaadannon-vastaiseksi

Turun Sanomat (22.2.2022). Maakunnan tietojärjestelmiä uusitaan kriittisten toimintojen jatkuvuus edellä. https://www.ts.fi/uutiset/5577138

Vilpponen, H. (2021). You get what you order: required expertise in the procurement of public services. JYU Dissertations. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8955-2