Oikea ihminen metaversumissa
Signal post, Marraskuu 2021
Istut palaverissa vanhoissa verkkareissa ja virttyneessä t-paidassa, kahvitahra rinnuksilla. Ei haittaa! Työkaverit näkevät sinut juuri silitetyssä paidassa ja smart casual – liivissä. Ja kollegakin näyttää tänään jotenkin ihmeen upealta. Huippua! Jos et jaksa pönöttää tänään, lähetät avattaren kokoukseen tekemään puolestasi päätöksiä ja kertomaan nasevia kommentteja. Aivan mahtavaa!
Vai sittenkin pelottavaa? Lokakuussa 2021 Yle esitti uutisen virtuaalisista vaatteista. Sen mukaan voit ostaa huippumuotia suunnitellusti virtuaalisesti. Vaatetta ei siis ole reaalisesti olemassa, vain virtuaalisesti, digitaalisesti. Visio voisi olla esimerkiksi, että päätät ennen Teams-palaveriasi, että millaiseen virtuaaliseen mekkoon tai paitaan voisit tänään pukeutua. Kenties jopa niin, että esimerkiksi helteellä voisit olla palaverissa hyvinkin vähäpukeisena, mutta muille näyttäytyisit muodikkaassa luomuksessa.
Digitaalisissa peleissä voi ostaa pelihahmoille erilaisia asukokonaisuuksia. Esimerkiksi Fortnite-pelissä skinit, eli asukokonaisuudet, ovat olennainen osa pelimaailmaa. Tällaisia pelejä pelanneille ihmisille voisi ehkä olla lyhyt askel pukea virtuaalinen asukokonaisuus myös oman vartalon peitteeksi.
Virtuaalisten vaatteiden lisäksi voimme nyt ja tulevaisuudessa nauttia esimerkiksi reaaliaikaisesta virtuaalisesta taidenäyttelystä. Virtuaalinen reaaliaikainen taide luo taidetta digitaalisesti tilaan kolmiulotteisesti taiteesta nauttivan ympärille.
Virtuaalisten vaatteiden ja maalausten ohella virtuaaliset hahmot ovat osa internetin maailmaan. Avatar-hahmon juuret johtavat metaversum-maailmaan, jossa henkilö voi esiintyä omana itsenään avatar-hahmon kautta. Samaa ajatusta putkahtelee nykyisin esimerkiksi juuri Facebookissa, jossa voi muodostaa itselleen avatarin. Metaversum on siis meidän kaikkien ulottuvillamme jo nyt.
Facebook ilmoitti lokakuussa 2021 vaihtavansa nimensä Metaksi, koska se kuvastaa paremmin yrityksen nykyistä liiketoimintaa metaversumin kehittäjänä. Metaversumilla viitataan Wikipedian mukaan virtuaalimaailmoihin ja koko internetiin. Metaversumin idea on yhdistää reaalista ja virtuaalista maailmaa digitaalisesti. Facebook visioi esimerkiksi virtuaalisista sukulaistapaamisista oikealta tuntuvissa ympäristöissä.
Mikko Torikka uutisoi marraskuun 2021 blogissaan siitä, että Microsoft aikoo tuoda metaversumin Teamsiin ensi vuoden aikana. Mesh for Teamsissä organisaatiot voivat luoda todentuntuisia virtuaalisia tiloja, jotka mallintavat todellisia kokous- ja taukohuoneita. Teamsissa voidaan järjestää 2D- ja 3D-tapaamisia, joihin osallistutaan henkilökohtaisilla avatareilla. Ne imitoivat liikettä ja eleitä tekoälyn avulla ja tuovat fyysistä läsnäoloa tapaamisiin.
”Tekoälyn avulla” tarkoittaa sitä, että ihmisestä luodaan metaversumiin avatar, joka on ikään kuin ihmisen kopio. Tekniikka & Talous -lehdessä uutisoitiin vuonna 2017, että intialainen it-talo Tata Consultancy Services (TCS) kehittää tekoälyä, joka voisi toimia ihmisten sijasta digitaalisena avatar-hahmona. Uutisen mukaan tekoälyllä voisi mallintaa tietyn ihmisen tiedot ja toiminnan, minkä jälkeen digitaalinen kopio voisi edustaa henkilöä eri tilanteissa. Tekoälyn datalähteenä olisivat henkilön omat julkaisut ja työn tulokset eri lähteistä.
Jo nyt osana arkeamme toimivat chatbotit, tekoälyrobotit, voidaan rinnastaa tällaisiin avatariin, tosin ne ovat anonyymejä hahmoja vailla identiteettiä. Mutta tekoälyrobotti voisi olla myös avatarin muodossa kopio jostain oikeasti olemassa olevasta asiantuntijasta, jokaisesta meistä. Avatarimme voisi siis osallistuisi kokoukseen tai neuvotteluun puolestamme, tekisi päätöksiä puolestamme. Jos robotilta loppuisivat tiedot ja taidot, se joko loisi niitä koneoppimisen kautta itse, tai olisi ohjelmoitu ottamaan meihin yhteyttä ja kysymään neuvoa. Avatarilla olisi jonkun yksilön identiteetti ja ajattelun avaimet koneoppimisen suuntaamiseen.
Kuulostaako oikeasti pelottavalta? Selvää on, että monet eettiset haasteet tulee huomioida kehitettäessä tällaisia digitaalisia kaksosia, robotteja, jotka matkivat oikeaa olemassa olevaa yksilöä. Kehittämistyössä oleellisia, tarkasteltavia arvoja olisivat ainakin ihmisarvo, loukkaamattomuus, itsemääräämisoikeus, yksityisyyden suoja, kunnioitus, teknologian luotettavuus, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, päätösten läpinäkyvyys, osallisuus, merkityksellisyys. Kaikki nämä saattaisivat olla uhattuina ihmisen digitaalisessa kaksosessa helpostikin. Miten huolehdittaisiin siitä, ettei oikeasta yksilöstä luotu avatar muutu ihmismallinsa irvikuvaksi? Teknologian luotettavuus voisi myös tulla merkitykselliseksi uudella tavalla: Onko digitaalinen vaate todella päälläni vai näkevätkö toiset minut sittenkin vaatteitta tai niissä virttyneissä vaatteissa, jos teknologia ei toimikaan niin kuin on suunniteltu? Kuka on vastuussa, mitä tehdään, jos avattareni käyttäytyy kokouksessa minun mielestäni huonosti tai tekee päätöksi, joista en ole samaa mieltä, tai digitaalinen vaate jää pukematta päälleni.
Eettisten arvojen lisäksi metaversum-maailmassa voisi olla huolena todellisuuden ja virtuaalisuuden rajan hämärtyminen. Jo nyt elämme niin sanotusti totuuden jälkeistä aikaa, jossa fakta ja fiktio sekoittuvat helposti. Tekoälyt suoltavat meille sosiaalisessa mediassa valeuutisia ja muovaavat uutisvirtaamme tietynlaiseksi vaikuttaen näin ajatteluumme, arvoihimme ja päätöksiimme. Teemme töitä virtuaalisesti, tunnemme ja aistimme digitaalisesti. Muutama vuosi sitten Aamulehti uutisoi digitaalisista tuoksuista; hajua siirretään digitaalisesti paikasta toiseen. Hajun lähde ei siis ole fyysisesti läsnä tilassa, jossa haju aistitaan.
Huijataanko meitä siis? Voiko digitaalista todellisuutta pitää eettisenä ollenkaan? Vai onko se hieno uusi maailma, joka avaa meille mahdollisuuksia toteuttaa itseämme, parantaa ja laajentaa elämäämme? Joka tapauksessa Facebookin viimeaikainen julkitulo todistaa, että metaversum-maailma ja -elämä vahvistuvat osaksi arkeamme entistä voimakkaammin, ja oikeat ihmiset elävät metaversumissa. Tämän todellisuuden kulkusuunnan vahvistukseksi sain juuri tätä tekstiä kirjoittaessani Postilta viestin: ”Tämä on Postin robottikaverin automaattinen sähköpostiviesti. Hän ei vielä osaa lukea – älä siis vastaa hänelle.”
Kirjoittaja: Nina Wessberg (VTT)
Kuva: VTT
