Järkiperäinen luottamus

Rationaalinen luottamus on tärkeää, koska siihen liittyy ajatus luottamuksen testaamisesta ja todentamisesta. Siksi rationaalisen luottamuksen käsite muuttaa luottamuksen jokapäiväisestä, tunteisiin perustuvasta intuitiosta tieteellisesti perustelluksi toiminnaksi. Rationaalinen luottamus tarkoittaa, että ihmiset etsivät todisteita vahvistaakseen luottamuksensa perusteluja.

Luottamus on yksi tärkeimmistä tekijöistä ihmisten elämässä. Luottamuksen arvo yhteiskuntaa sitovana voimana on tiedostettu jo Konfutsen ajattelussa, eikä sen merkitys ole tullut vähäisemmäksi myöhemminkään, minkä esimerkiksi Fukuyaman tunnettu kirja ”Trust: Social Virtues and Creation of Prosperity” (1995) osoittaa.

Ilman luottamusta on oikeastaan mahdotonta ajatella minkäänlaista inhimillistä toimintaa. Jotta ihmiset saavuttaisivat toimintojensa tavoitteet, pitää sekä toimintojen kannalta olennaisten toimijoiden että käytettävissä olevien teknisten välineiden toimia odotetulla tavalla ja luotettavasti.

Luottamuksen käsitettä on tärkeää tarkastella myös pohdittaessa käsillä olevaa yhteiskunnallista murrosta elektromekaanisen teknologian tukemasta yhteiskunnasta älykkään teknologian hallitsemaan, uuteen yhteiskunnalliseen todellisuuteen.  On syytä erityisesti kiinnittää huomiota siihen, miten teknologian avustamien inhimillisten toimintojen luotettavuutta voidaan arvioida.

Luottamuksen merkitsevyys syntyy sen roolista ihmisten toiminnan ohjaajana. Toimintamme suuntautuu tulevaisuudessa olevien tavoitteiden saavuttamiseen, ja siksi päämäärien toteutumisesta ei aina voi olla varma.  Jos joku säästää rahaa pankkitilille, hän olettaa, että varat on mahdollista saada takaisin tarvittaessa. On kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi pankkikriisi syö rahat. Tällöin syntyy kysymys siitä, voiko pankkeihin luottaa.

Vaikka luottamus koetaankin usein tunnetilaksi, sen järkevyyttä on myös mahdollista analysoida.  Luottamuksen luonne tulee käsiteanalyyttisen tutkimuksen kautta helpommin ymmärrettäväksi ja hallittavaksi arjessa, työssä ja yhteiskuntasuunnittelussa. Koska luottamus voi johtaa pettymykseen, on hyvä miettiä, miten voitaisiin vakuuttua asioiden luotettavuudesta. Miten esimerkiksi uusien älykkäiden teknologioiden luotettavuutta voidaan tarkastella? Mitkä asiat tekevät asioista ja toiminnoista luottamuksen arvoisia? Riittääkö esimerkiksi ostotilanteessa luetettavuuden takaamiseksi myyjän hyvältä näyttävä, huoliteltu ulkonäkö, vai onko parempi etsiä teknisesti perusteltavissa olevia takuita tuotteelle?

Vastaus kysymykseen, miksi luotamme johonkin henkilöön, välineeseen tai asiaan, tekee luottamuksesta oikeutettua.  Luottamuksen oikeuttaminen edellyttää tietoa luottamuksen pohjaksi kelpaavista asioista. Tunteeseenperustuva luottamus on intuitiivista. Sen pohjalla voi esimerkiksi olla tiedon esittäjän ystävällinen olemus tai tuttuus. Monet esimerkiksi luottavat rokotekysymyksessä omiin tunteisiinsa, ja maksavat helposti siitä korkean hinnan omassa elämässään kieltäytyessään rokotuksista. Tällöin kyse on tunneperäisesti eikä järkiperäisesti perusteltavissa olevasta luottamuksesta. Ihmisten rokottaminen voi aiheuttaa haittoja, mutta haittojen merkitys on hyvin pieni verrattuna rokottamattomuuden seurauksiin.

Tieto on hyviin syihin perustuva tosi uskomus. Luottamuksen perusteiden ja syiden tunteminen tekee mahdolliseksi selittää, miksi joku voi luottaa johonkin. Ratkaisevaa on se, että luottamusta voidaan perustella tosiasioilla, ja että on olemassa hyviä syitä sille, miksi perustelut ovat tosia. Vain tosiasiat tarjoavat riittävät perusteet tulevien tapahtumien ennustamiselle.

Tosiasioihin nojaavaa luottamusta voidaan kutsua ”järkiperäiseksi tai rationaaliseksi luottamukseksi”. Niin luottamuksella ihmisiin kuin tekoälysovelluksiinkin pitäisi olla tosiasiaperusteet. Suunnittelijat, jotka tietävät konesuunnittelun yleiset periaatteet ja niihin liittyvät luonnonlait, voivat kehittää koneita ja sovelluksia, jotka käyttäytyvät ennustettavalla tavalla ja joihin voidaan siten yleisesti ottaen luottaa.

Miksi-kysymys muuttaa olennaisesti luottamusta koskevan tarkastelun luonnetta. Tunneperäisen luottamuksen sijaan saattaisi esimerkiksi sosiaali- tai luonnontieteelliseen tutkimukseen perustuva argumentointi olla viisaampaa. Näiden tieteiden metodit ovat tuhansia kertoja testattuja ja luotettaviksi todettuja.  Toki niidenkin kohdalla luottamus voi pettää, vaikka se onkin harvinaisempaa kuin satunnaisiin tekijöihin, kuten omaan tuntemukseen perustuva luottamus. Ei se, että on uskonut lottoriviin ja voittanut vielä tarkoita, että olisi tiennyt etukäteen oikean rivin. Perusteellinen tieteellinen tutkimus voi luoda pohjan tosiasioille. Sen sijaan mukavalta tuntuvat väitteet ovat todistearvoltaan vähäisiä tai olemattomia.

Aina toki on kaikista varmistuksista huolimatta mahdollista, että luottamus ei ole ollut ansaittua tai oikeutettua. Erityisesti monimutkaisia järjestelmiä kehitettäessä voi aina jotakin unohtua. Yksi vahinko ei kuitenkaan vielä tarkoita, että järkiperäinen luottamus olisi arvotonta. Usein esiintyvä ”kaikki-tai-ei-mitään” logiikka on hyödytön ajattelumalli. Vaikka luottamus menetettäisiinkin kerran, ei ole syytä ajatella, että mihinkään ei voisi enää luottaa. Lento-onnettomuuksia tapahtuu, mutta lentäminen on silti järkiperäisesti ajateltuna turvallisin ja luetettavin matkustusmuoto.

Tulevaisuuden älyteknologioihin perustuvia yhteiskuntaratkaisuja on myös syytä tarkastella tosiasioiden kautta. Kehitysehdotuksia, joita ei ole perusteltu tosiasioiden valossa, ei ole syytä pitää arvossa. Niille tulee joko hakea tosiasiaperusteluja tai ne pitää jättää hallinnollisen keskustelun ulkopuolelle.  Järkevä luottamus on oikeutetumpi tie kehittää yhteiskuntaa kuin ”nice-to-have” -uskomukset tai vallanjanon ryydittämät ehdotukset.

Blogin kirjoittaja Pertti Saariluoma on kognitiotieteen professori Jyväskylän yliopistossa ja ETAIROS-hankkeen suunnittelu-tutkimusalueen koordinaattori.

 

Kirjallisuus:

Saariluoma, P., Karvonen, H., & Rousi, R. (2019). Techno-Trust and Rational Trust in Technology : A Conceptual Investigation. In B. R. Barricelli, V. Roto, T. Clemmensen, P. Campos, A. Lopes, F. Gonçalves, & J. Abdelnour-Nocera (Eds.), Human Work Interaction Design. Designing Engaging Automation : 5th IFIP WG 13.6 Working Conference, HWID 2018, Espoo, Finland, August 20-21, 2018, Revised Selected Papers (pp. 283-293). IFIP Advances in Information and Communication Technology, 544. Cham: Springer. doi:10.1007/978-3-030-05297-3_19