Monipuolinen ja portaittainen koulutus tekoäly-ymmärryksen tueksi

Tekoälyn lävistäessä yhteiskuntaamme tarvitaan luonnollisesti myös ymmärryksen ja osaamisen lisäämistä jokaisella toiminnan tasolla. Jokaisen meistä ei tarvitse olla algoritmien koodaaja tai ymmärtää teknisten järjestelmien rakenteita. Jollakin tavalla tekoälyn tulisi kuitenkin avautua kaikille juuri siinä yhteydessä, jossa kulloinkin toimitaan.

Yksittäisiä maksullisia koulutuspaketteja, kursseja ja verkkovalmennuksia on tarjolla  niin data-analytiikan, koodaamisen kuin tekoälyyn liittyvän liiketoimintaymmärryksenkin kohentamiseen. Myös ilmaista yleissivistävää koulutusta on saatavilla, josta esimerkkinä mainittakoon Reaktorin ja Helsingin yliopiston tarjoama The Elements of AI -verkkokoulutus. Lisäksi avoimet yliopistot ja ammattikorkeakoulut tarjoavat erilaisia kurssikokonaisuuksia. Uutta on myös Helsingin yliopiston kaikille avoin ja ilmainen verkkokurssi Ethics of AI, joka auttaa julkishallintoa, yrityksiä ja kansalaisia ymmärtämään, mitä tekoälyn eettinen käyttö tarkoittaa yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Tarjonnasta huolimatta erilliset kurssit jäävät usein kuitenkin vain yksittäisten asiasta kiinnostuneiden haaviin, ja esimerkiksi moni opiskelija solahtaa omasta koulutusputkestaan ulos tutustumatta ”tekoälyistyvään” yhteiskuntaan. Keväällä 2020 haastattelimme julkisen ja yksityisen sektorin päättäjiä tekoälyn kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyvistä kysymyksistä. Teemahaastatteluja toteutettiin yhteensä 36 kuuden eri temaattisen kokonaisuuden aihealueilla. Näitä olivat Sosiaali- ja terveyspalvelut, Ikääntyminen, Yhteiskunnallinen vakaus, Kansallinen turvallisuus, Autonomiset järjestelmät ja Tekoälyn ohjaus ja sääntely. Yhtenä teemana haastatteluissa pohdittiin koulutus- ja osaamistarvetta tekoälysovelluksia hyödyntävien toimijoiden ja instituutioiden näkökulmasta. Millaista koulutusta tarvitaan, ja mitä koulutuksen järjestäminen vaatii?

Haastateltavat pohtivat koulutustarpeita pääosin kansalaisten, tekoälyä hyödyntävien ammattilaisten sekä teknisiä järjestelmiä kehittävien näkökulmista. Lisäksi osaamista pohdittiin korostaen tekoälyn monitieteellisyyttä ja siten myös sen monitoimijaisen yhteistoiminnan kannalta.

Kansalaisten yleissivistys

Kansalaisten osalta vastaajat eivät kuvailleet koulutustarpeita kovinkaan tarkasti, vaan korostivat lähinnä jokaista koskevan yleis- tai perussivistyksen tarvetta. Huoli kansalaisten osaamisvajeesta kohdistui tekoälyn toiminnan yleiseen hahmottamiseen sekä kansalaisten tietojen hyödyntämiseen, siis siihen, ymmärtävätkö kansalaiset, mitä tietoa heistä kerätään ja mihin, sekä miten ja millaisin suostumuksin tietoa käytetään. Osa haastateltavista toi esiin, että ensisijaisesti ymmärrystä tarvitaan kunkin ihmisen omista tietovirroista, suostumuksen antamisesta tietojen käyttöön, automaattisen päätöksenteon mekanismeista ja tekoälyn toimintaperiaatteista. Kansalaisille kaivataan lisää tekoälykyvykkyyttä, mutta se, miten kyseinen kyvykkyys voitaisiin rakentaa, jää vielä auki. Tarvittavan opetuksen sisältö sekä laajempi näkökulma tekoälyosaamisen kehittämiseen uupuvat. Eräs haastateltava muistutti myös yleisemmästä väestön ”It-osaamisvajeesta ”, jonka korjaamiseen tulisi investoida voimakkaasti. Konkreettista koulutussisältöä käsitteleviä näkemyksiä esitteli vain harva.

”Mun mielestä niitten ihmisten pitäis ymmärtää, että pitäis tietää mitkä on koneen tekemiä päätöksiä ja millä tavalla ne tehdään. Tämmöinen ymmärrys pitäis olla kouluopetuksessa jo. ”

Kansalaiset tulisi ottaa mukaan tekoälyn kouluttamiseen. Tämä voisi myös auttaa heitä ymmärtämään tekoälyn toimintaa ja sitä, että tekoälykin vaatii opettamista toimiakseen hyvin.

”Mut toisaalta siellä kouluopetuksessa meillä pitäis olla myös kyky käyttää AI:ta eksplisiittisesti, eli toisin sanoen tehdä tämmösiä rakenteita, jossa ihmiset opettaa esimerkiksi järjestelmiä tunnistamaan kasveja. ”

Ammattiin kytkeytyvä tekoälyn hyödyntämisosaaminen

Ammattiin kytkeytyvissä tekoälyosaamisen koulutustoiveissa korostui teknisen osaamisen tarve: tietotekniikka, koneoppiminen, datan käsittely, analytiikka, mallinnus. Tällaista teknistä insinööritiedepohjaista osaamista nähtiin tarvittavan myös tekoälyä hyödyntävissä organisaatioissa, ei siis yksinomaan teknologiaa markkinoille kehittävissä yrityksissä.

Toisaalta tekoälyä hyödyntävissä organisaatioissa pelkkä tekninen osaaminen ei riitä. Vastaajat kaipasivat osaamista myös tekoälyn käyttömahdollisuuksien kokonaisvaltaiseen arviointiin, siis välineitä sen ymmärtämiseen, millaisiin käyttötarkoituksiin tekoälyä voidaan parhaiten soveltaa ja miten tekoälyn käyttöönotto parhaiten toteutetaan. Tämä sitoo koulutustarvetta voimakkaasti juuri kunkin ammattilaisen ”omalle tontille”, nimenomaan siihen kontekstiin, missä hän joutuu tekoälyn soveltamista pohtimaan. Tarvitaan myös ymmärrystä siitä, millaista tietoa tekoälyä hyödyntämällä voi saada ja miten tätä tietoa voi konkreettisesti käyttää. Osaamisen ja ymmärryksen lisäämistä edellytetään, jotta olemassa olevia datavarantoja voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Organisaation eri tasoilla kaivataan erilaisia tekoälyyn liittyviä tarkennettuja osaamisia, mutta jonkinlaista kaikki tasot lävistävää perusymmärrystä on ensin oltava pohjalla. Haastateltavien mukaan tällainen perusymmärrys mahdollistaisi myös paremmin eri ihmisten osallistamisen tekoälyn käytön suunnitteluun, mikä taas toisi monipuolisemmin eri näkökulmia ja ammattiosaamista tekoälyn hyödyntämiseen.

Eettisten ongelmien tunnistamisen ja vastuullisuuden hahmottamisen edellytettiin kuuluvan oleellisena osana kaikkien tekoälyä hyödyntävien ammattiosaamiseen. Tämän ohella osa haastateltavista näki, että hyödyntäjienkin olisi hyvä ymmärtää tekoälyn taustalla oleva toiminnallinen peruslogiikka. Kriittisinä ja koulutusta vaativina osaamisalueina pidettiin myös tekoälyajatteluun liittyvän muutoksen läpivientiä sekä tekoälyn hyödyntämisprosessin johtamista.

”…se koulutus ei tarvi olla teknistä, vaan se on semmosta, että avataan niitä ymmärryksen kerroksia, ja ajatellaan niistä pikkasen samalla tavalla.”

” Nykyistä parempi ymmärrys siitä mistä on kysymys ja juuri esimerkiks näistä eettisistä kysymyksistä … jotta oikeesti tehdään oikeanlaisia ratkaisuja niin ymmärtää, et mitä tekoäly tekee ja missä on vastuu kun tekoäly tekee jotakin.”

Myös moniammatillisen yhteistyön merkitys tekoälyn hyödyntämisessä nostettiin esiin. Tässä yhteydessä haastateltavat muistuttivat, että yritysten ja julkisten toimijoiden sekä hallinnon eri sektorien välinen yhteistyö, monimenetelmäisyys sekä poikkitieteellinen erilaisten näkemysten huomioiminen ovat tärkeitä myös tekoälyä hyödynnettäessä. Näitäkin osaamisia on hyvä kehittää. Haastatteluissa nostettiin esiin myös tekoälyn mahdollisuudet eri sektoreiden välisessä yhteistyössä, ja millä tavoin koulutusta voitaisiin tarjota siihen, että tähän saataisiin lisää ymmärrystä. Lisäksi liiketoimintaosaaminen yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyösuhteessa kaipaa kohennusta.

” Maailma on hirveen sirpaloitunu ja koulutus on myös hyvin, se on syvää, ja se on hyvin spesifiä, hirveen kapea-alasta. Mut se mitä kaivattas ja mitä on ihan liian vähän nykypäivänä on ihmisiä, jotka näkee näiden eri sektoreiden väliset suhteet ja, pystyy pysymään sillä tietyllä yleisyyden tasolla, et sit vaikka käyttäen tekoälyä apuna hakemaan sitä spesifiä tietoa tai etsimään niitä kontakteja tietyn kysymyksen erityisosaajia.”

Koulutuksen rakentumista avattiin haastatteluissa vain vähän. Yksittäisissä vastauksissa tuli esiin tarve eri ammattien sovellusaluekohtaisiin tekoälyn peruskoulutuksiin (AMK-taso). Esimerkiksi poliisiammattikorkeakoulussa tekoälykurssin sisältö lienee toisenlainen kuin markkinointia tai sairaanhoitoa opiskelevilla. Toisaalta muistutettiin ketteryyden ja täydentävän koulutuksen tärkeydestä, sekä ihmisten uudelleen kouluttautumisesta. Myös laaja-alaista ja ilmiöihin syvemmin suuntautuvaa teknologiakoulutusta kaivattiin.

”Et mä soisin et perustettas semmosii. Älykkäiden teknologioiden, tavallaan. Kandi- ja maisteriohjelmia sil tavalla, et ne rakennettas todella huolella. Jotenki sielt alust asti monitieteisesti. Ja sil tavalla, että ihmiset todella sais niistä ne riittävät, ei siis pelkästään sitä käpistelyä koodaamisosaamista vaan myös semmost syvällist, laaja-alasta teoreettist ymmärryst niist ilmiöistä.”

Koulutusta portaittain laajana kokonaisuutena

Tietoa ja koulutusta tekoälystä tarvitaan niin ammattilaisille kuin kansalaisillekin. Koko yhteiskunnan lävistävää tekoälyosaamista tuskin rakennetaan yksittäisten kurssien tai moduulin kautta, vaan koulutusta on suunniteltava portaittain laajana kokonaisuutena. Eri tasoilla tarvitaan räätälöityä ja oikeisiin konteksteihin sovitettua koulutusta, jotta tekoälyn luomat mahdollisuudet pystytään valjastamaan käyttöön tehokkaasti sekä ottamaan huomioon tekoälyn käyttöön liittyvät eettiset kysymykset ja haasteet.

Kansalaisten osalta koulutuksessa on hyvä olla sellaista sisältöä, mihin me kaikki arjessamme törmäämme, esimerkiksi asioidessamme terveydenhuollon asiakkaana. Tekoäly kytkeytyy laajoihin hyvinvoinnin ja turvallisuuden teemoihin, ja osaltaan sitä on myös käsiteltävä näissä yhteyksissä. Ymmärtääksemme yhteiskuntamme toimintaa meidän on ainakin jollakin tasolla ymmärrettävä myös tekoälyn roolia ja siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tekoälyn syvällisempää tarkastelua käsittelevä koulutus voisi olla edellytyksenä ainakin tiettyihin toimiin.

Konkreettiset näkemykset portaittaisen koulutuksen sisällöistä ja organisointitavoista tuntuvat vielä uupuvan; niitä tarvitaan. Tekoälyä teknisenä järjestelmänä kehittävien ammattilaisten koulutus rakentuu pitkälti ylemmän asteen oppilaitoksissa. Toisaalta lähes joka alalla tarvitaan soveltavaa osaamista, ja kuten haastatteluissakin korostettiin, kokonaisvaltaista sekä monitieteellistä näkemystä tekoälyn mahdollisuuksista. Koko koulutuspolkua koskevaa yleissivistävän tekoälyosaamisen rakentamista ei voine jättää vain yksittäisten koulutustarjoajien hartioille.

Kirjoittajat Marinka Lanne, Minna Kulju ja Jaana Leikas työskentelevät VTT:llä.