Tunneilmastobarometri kertoo kansalaisten suhtautumisesta digiloikkaan
Yhteiskunnan päättäjien on hyvä tietää, missä kansalaisryhmissä, millä seuduilla ja mistä syystä ihmiset kokevat elämänsä vaikeaksi. Kansalaisten arjen, yhteiskunnallisen kokemuksen ja tunteiden välillä on tiivis yhteys. Jatkuvan seurannan avulla saatava tieto tunneilmastosta parantaisi hallinnon kykyä reagoida ajoissa ihmisten pahaan oloon ja sen syihin, ja näin helpottaisi sosiaalisten toimenpiteiden suunnittelua.
Koronapandemia, pakolaispolitiikka, syrjintää vastustava liikehdintä sekä ilmastonmuutos ovat nostattaneet kansalaisissa voimakkaitakin yhteisesti jaettuja tunteita. Nämä epidemian, kriisin tai katastrofin uhan nostattamat tunnetilat ovat melko helposti aistittavissa ja ymmärrettävissäkin, mutta miten aistia yhteiskunnan piilevää tunnetilaa? Miten hahmottaa esimerkiksi digitalisaation nostattamia tunteita?
Digitalisaatio ja tekoälykehitys koskettavat jokaista kansalaista. Suomi on edelläkävijä teknologiasovellusten kokeilussa ja sovellusten tuottaman tiedon hyödyntämisessä verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. Toisaalta meilläkin on vaara, että asenteet tiedon hyödyntämiseen polarisoituvat. Jo nyt osa kansalaisista on sitä mieltä, että kansalaisia koskevaa henkilökohtaistakin tietoa olisi syytä kerätä mahdollisimman paljon yhteiskunnassa ennakoinnin ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Toisaalta nähtävissä on myös nousevia ajatusmalleja, joiden pohjalta kansalaiset eivät tohdi antaa tietojaan sähköisiin järjestelmiin, ei edes yksinkertaisten terveystietojensa ylläpitämiseen.
Tiedetäänkö, millaisilla taustoilla ja mistä syystä ihmiset kannattavat tai vastustavat tiedon keräämistä ja hyödyntämistä? Mikä saa kansalaiset suhteutumaan yhteiskunnan toimenpiteisiin joko innostuneesti tai varautuneesti? Miten digitalisaation eri muodot tai esimerkiksi tekoälysovellusten käyttöönotto vaikuttavat kansalaisiin tunnetasolla? Ovatko yhteiskunnassa valveutuneet henkilöt teknologisten ratkaisujen puolella? Mitä kansalaiset ylipäätään ajattelevat teknologisesta muutoksesta?
ETAIROS-hankkeessa kehitetty sosio-emotionaalisen ilmaston mittaamiseen keskittynyt barometri auttaa yhteiskuntaa hahmottaman vallitsevaa tunneilmastoa. Barometri on suhdannebarometrin kaltainen mittari, joka kertoo, miten kansalaiset kokevat digitalisaation vaikutukset. Se kerää kumulatiivista tietoa koetuista tunnetiloista ja tuo ilmiöitä yhteiseen yhteiskunnan ja kansalaisten väliseen keskusteluun. Barometri koostuu n. 30 mitattavasta indikaattorista. Sen avulla voidaan mitata ja seurata tunneilmastoa säännöllisesti ja olla selvillä ilmaston muutoksista. Työkaluna se antaa kuvan yhteiskunnan koetusta digiloikasta.
Ensimmäinen mittaus tunneilmastosta toteutettiin ETAIROS-hankkeen ja Granadan yliopiston tutkijoiden yhteistyönä. Tässä tunneilmaston keskeisimpänä jakajana käytettiin positiivista ja negatiivista tunnetilaa. Kyselytutkimukseen osallistui 60 vastaajaa Suomesta ja Espanjasta. Tämän otoksen pohjalta voidaan jo sanoa, että mittarin ensimmäinen versio osoittautui luotettavaksi ja analyyttiseksi työkaluksi mittaamaan ihmisten kokemusta vallitsevasta tunneilmastosta. Yleisenä huomiona voidaan todeta, että miehet kokivat tämänhetkisen tunneilmaston jonkin verran positiivisempana kuin naiset. Suomessa toteutettuun kyselyyn osallistui vastaajia eri puolilta Suomea ja ikäjakaumaltaan he edustivat 20-60 -vuotiaita. Barometri on herättänyt mielenkiintoa niin Suomessa kuin Espanjassa. Työkalua kehitetään edelleen, sillä sen validointi vaatii useita toisiaan täydentäviä mittauksia.
Kiinnostuitko kuulemaan lisää?
Ole yhteydessä: Jaana Leikas, VTT, jaana.leikas@vtt.fi ja
Pertti Saariluoma, Jyväskylän yliopisto, pertti.saariluoma@jyu.fi
Kuva: Unplash