Tekoäly Suomen elinkeinoelämän vauhdittajana – myös PK-yrityksissä

Signal post, Marraskuu 2020.

Suomi on ensimmäisiä maita, joka on laatinut oman tekoälystrategian, kertoo Googlen Suomen yhteiskuntasuhdejohtaja Heidi Jern Taloussanomien uutisessa 20.10.2020. Samassa uutisessa todetaan, että Suomen ongelma ovat kuitenkin lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset, joissa ei aina ole kykyä hyödyntää tekoälyä.

Suomen tekoälystrategia on laadittu Työ- ja elinkeinoministeriön aikavälillä 2017-2019 toteuttamassa Tekoälyohjelmassa, jonka loppuraportti julkaistiin maaliskuussa 2019. Loppuraportissa siteerataan vuoden 2018 pk-yritysbarometria, jonka mukaan 8 % kaikista pk-yrityksistä käyttää tai kokeilee tekoälyä ja lisäksi 24 % tutkii asiaa. Reilu viidennes pk-yrityksistä siis on jossain määrin tutustunut tekoälyyn, mutta neljä viidestä ei. Tekoälykiihdyttämö Faian listauksen  mukaan Suomessa on 15 pk-yritystä, joiden liikevaihdosta kuitenkin suurin osa syntyy tekoälyn avulla.

Tekoälyohjelmassa on saavutettu merkittäviä kansallisia tavoitteita, joista keskeisimmiksi Faia nostaa koko kansalle suunnatun ilmaisen Tekoälyn perusteet –verkkokurssin, Suomen Akatemian tekoälyn tutkimukseen keskittyvän lippulaivahankkeen FCAI:n (the Finnish Centre for Artificial Intelligence) ja  Faian, jonka tavoitteena on edistää tekoälyn soveltamista elinkeinoelämässä. Kaikilla näillä toimilla voidaan edistää kansalaisten yleistä tietoisuutta ja ymmärrystä tekoälystä ja sen soveltamisesta, siis myös tekoälyn soveltamisesta PK-yrityssektorilla.

Tekoälyohjelman loppuraportin mukaan Suomen Digibarometrin yhteydessä on julkaistu yritysten itsearvioinnin avuksi kehitetty tekoälyindeksi. Näiden lisäksi tekoälyn ja alustatalouden hankkeita tukevassa Business Finlandin AI Business -ohjelmassa on edistetty paikallisten AI Hubien perustamista Tampereelle ja Turkuun sekä levitetty tekoäly- ja alustataloustietoutta pienemmille paikkakunnille yhdessä Suomen yrittäjien kanssa.

Syyskuussa 2018 Työ- ja elinkeinoministeriö asetti suomalaisille yrityksille haasteen eettisestä tekoälyntoteuttamisesta. Kuukautta myöhemmin ministeriö tiedotti, että lähes 40 yritystä oli ottanut haasteen vastaan. Tekoälyohjelman loppuraportissa viisi kuukautta myöhemmin yrityksiä oli mukana lähes 70. Tiedotteissa ei eritellä kuinka paljon yrityksistä on suuria tai pieniä, mutta molempia on mukana. Jatkossa olisi hyödyllistä saada tietoa myös siitä kuinka haaste on edistänyt eettisyyttä tekoälyn kehittämisessä ja soveltamisessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi Valtiovarainministeriö on kantanut kortensa kekoon kansallisen tekoälyosaamisen vahvistamiseksi luotsaamalla tekoälyohjelma AuroraAI:n luomista julkisen hallinnon palvelujen avuksi. Myös AuroraAI pyrkii edistämään elinkeinoelämän elinvoimaa, sillä siinä ovat mukana julkisten palvelujen ohella yksityiset palvelun tarjoajat. AuroraAI:n luomisessa korostetaan etenkin ihmislähtöisyyttä.

Suomi on todella rykäissyt itsensä liikkeelle tehokkaan, mutta samalla eettisen ja ihmislähtöisen tekoälyn soveltamisen edistämiseksi suomalaisessa elinkeinoelämässä. Mitä tämä voisi tarkoittaa suomalaisessa pk-yrityksessä? Miten tekoälyä voisi soveltaa pienessä yrityksessä? Miten se voisi edistää pienen yrityksen elinvoimaisuutta eettisesti ja ihmislähtöisesti?

Kysymyksiä voi lähestyä miettimällä mitä tekoäly on ja kuinka se edistäisi pk-yritysten liiketoimintaa. Ensimmäisenä mahdollisuutena mieleen tulevat asiakaspalvelua vauhdittavat chatbotit. Chatbot ei ainakaan vielä korvaa ihmistä, mutta helpottaa rutiininomaisessa työssä, mikä on tekoälyn ja robotiikan asiantuntijan Cristina Andersson mukaan nimenomaan tekoälysovellusten vahvuus: Andersson viittaa neljän d:n perusohjeeseen, jonka mukaan tekoälylle ja roboteille kannattaa antaa erityisesti tehtäviä, jotka ovat likaisia (dirty), tylsiä (dull), vaarallisia (dangerous) tai kalliita (dear). Kone voi tehdä tällaisia tehtäviä ihmistä edullisemmin ja varmemmin, ja samalla työntekijöiden resursseja vapautuu mielekkäämpiin tehtäviin. On tietysti hyvä muistaa, että yksinkertaiselta palvelultakin kuulostavan chatbotin käyttöön liittyy monia eettisyyteen ja hyväksyttävyyteen liittyviä kysymyksiä. Näitä eritellään muun muassa raportissa Tekoäly viranomaistoiminnassa – eettiset kysymykset ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys.

Toisena mahdollisuutena mieleen tulevat erilaiset big data -sovellukset, joissa kerätään suuri määrä dataa, esimerkiksi asiakastietoja, joita hyödyntämällä tekoäly voi ratkaista vaikkapa asiakaspalveluun liittyviä ongelmia. Oulun seudulta olevien yrittäjien, Harri Puolitaipaleen ja Heidi Kanasen mukaan tekoälyn soveltamiseen tarvitaan käytännössä dataa. Jos dataa kertyy, silloin tekoälyä todennäköisesti voidaan muodossa tai toisessa hyödyntää. Heidän mukaansa tekoälyn käyttöönotto ei välttämättä ole massiivinen projekti, joka maksaa satojatuhansia ja vie useita vuosia, vaan parhaimmillaan se voi maksaa vain muutamia tuhansia euroja ja viedä aikaa muutamia viikkoja.

Pienienkin yritysten on siis mahdollista kehittää prosessejaan tekoälyn avulla ilman valtavia resursseja. On kuitenkin eri asia soveltaa tekoälyä olemassa olevien prosessien tehostamiseen kuin kehittää tekoälyä yrityksen tuotteeksi. Molemmissa tapauksissa on kannattavaa huolehtia tekoälyn eettisestä hyödyntämisestä sekä kehitystyön ihmislähtöisyydestä; näin toteutetaan laadukasta ja kustannustehokasta tekoälyä. Suomen tukemat hankkeet tekoälytoiminnan edistämiseksi auttavat näissä pyrkimyksissä myös pk-yrityksiä.

Kirjoittaja: Nina Wessberg ja Santtu Lehtinen (VTT)

Kuva: VTT