Keitä me olemme – arvot ja ihmiskäsitys teknologisessa yhteiskunnassa

Yhteiskuntamme rakentuessa yhä enemmän digitalisaation ja teknologisten innovaatioiden varaan on tarpeellista pohtia teknologisen kehitykseen liitettyjä arvoja. Modernia teknologiaa, erityisesti tekoälyä, kuvastaa systeeminen luonne – se kytkeytyy kiinteästi osaksi isompaa yhteiskunnallista kokonaisuutta, jolla on poliittisia, tieteellisiä, taloudellisia, teknologisia, juridisia ja eettisiä ulottuvuuksia.

Digitalisaatio, kuin minkä tahansa muukin suuri muutos yhteiskunnassamme, muuttaa tapojamme toimia, ja samalla se muokkaa arvojamme fyysisen ja sosiaalisen ympäristön muuttuessa. Teknologian valmistuksella ja käytöllä on olennaisia yhteiskuntallisia vaikutuksia niin yksilöiden kuin yhteisöiden tasolla. Tämän hetken valinnoillamme ja ratkaisuilla voi olla kauaskantoisia seurauksia eri ihmisryhmien arkeen ja elämään.

Arvorulettia vai arvokeskustelua?

Arvot ovat toimintaympäristömme taustalla vaikuttamassa ja ohjaamassa toimintaamme, vaikka emme edes tiedostaisi niitä (Purjo 2014). Ne vaikuttavat toimintatapoihimme normien, asenteiden ja intressien muodossa. Emme voi suunnitella ja käyttöönottaa teknologiaa ja palveluja ilman, että toimintaamme vaikuttaisi tiedostettuja tai tiedostamattomia arvoasetelmia. Tekemämme ratkaisut kertovat siis paljon arvotodellisuudesta. Tästä syystä teknologisten ratkaisujen yhteiskunnallisten seurausten analysointi on oleellista ja merkityksellistä.

Teknologian kehittämisessä yhteisen sävelen löytyminen koetaan usein haastavaksi. Yhteinen sävel edellyttää niin suunnittelijoiden, kohderyhmän kuin sidosryhmienkin erilaisten taustojen ja arvojen sovittamista yhteen, mikä tarkoittaa myös eettisten kysymysten pohdintaa arvokeskustelun muodossa.

Arvokeskustelun liikkeelle saattamista voi vaikeuttaa arvoilmapiirin subjektiivisuus. Kun yhteiskunnassa kaikilla on oikeus valita omat arvonsa, arvojen lukumäärä jo itsessään synnyttää ristiriitaisia, yksilöllisiä näkemyseroja tavoiteltavista asioista. Esimerkiksi läpinäkyvyys saattaa tarkoittaa teknologiapalvelun tarjoajalle eri asiaa kuin hallinnossa työskentelevälle viranhaltijalle.

Näkemyserot voivat konkretisoitua myös arvokriittisyytenä. Voidaan kyseenalaistaa, ovatko arvot vain ulospäin näytettyä retoriikkaa, artikuloituja asioita, joilla perustelemme ja oikeutamme toimintaamme, vai ovatko ne todella toimintamme lähtökohta arjen työssä? Monesta eri tulokulmasta käytävä keskustelu edesauttaa systeemistä lähestymistapaa, sillä se pakottaa vertailemaan ja puntaroimaan arvoja suhteessa toisiinsa ja mahdollisesti uudelleenmäärittämään nykyisiä arvojamme.

”Käymällä monitahoista arvokeskustelua vältetään se, että arvot jäävät vain juhlapuheiden sanahelinäksi.”

Arvolähtökohdista käytävää keskustelua vaikeuttaa myös arvojen muuttuva luonne ja ennakoimattomuus. Osa arvoista on sidoksissa sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöönsä, jolloin ne päivittyvät ja muuttuvat vuorovaikutuksen mukana. Joistakin arvoista saatetaan jopa luopua uusien teknologioiden kehittyessä, ja samaan aikaan voi syntyä kokonaan uusia arvoja. Eettistä harkintaa leimaakin usein kontekstisidonnaisuus: todellinen eettinen pohdinta on mahdollista ainoastaan teknologian käyttötilanteita tarkastelemalla.

Keskustelu pelkästään suunnittelutiimin sisällä ei riitä: Yhteisesti jaettuja arvoja tulisi tarkastella ja analysoida kansalaisyhteiskunnan eri tasoilla.

Keskustelua ihmisyydestä

Tällä hetkellä teknologisen kehityksen painopisteenä näyttää olevan ihmislähtöisyys ja siihen liittyvät ulottuvuudet. Esimerkiksi Suomen tekoälystrategiassa ihmislähtöisyydellä viitataan ratkaisuihin, jotka parantavat hyvinvointia ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Strategian perusteella ihmisten hyvinvoinnin parantaminen tapahtuu esimerkiksi rutiinitehtävien helpottamisella, ja henkilökohtaisten tarpeiden täyttämisellä paikasta ja ajasta riippumatta. Toisin sanoen ihmislähtöisyydellä tavoitellaan palveluiden parempaa saavutettavuutta ja käytettävyyttä.

Edellä kuvatut tavoitteet eivät kuitenkaan vielä vastaa siihen kysymykseen, mistä näkökulmasta tarkastelemme teknologisen kehityksen taustalla olevaa ihmistä tai ihmisyyttä. Kuvattuja ihmislähtöisyyden tavoitteita olennaisempaa on kysyä, millainen ihmiskäsitys meillä on teknologisen kehityksen taustalla. Käsityksemme ihmisyydestä vaikuttavat siihen, miten monimutkaiset teknologiset ongelmat ratkaistaan moraalisesti.

Ymmärryksen kehittyminen teknologian taustalla vaikuttavista tekijöistä vaatii aktiivista keskustelua ihmislähtöisyydestä ja muista merkityksellistä arvoista.

Kaikkien arvoasetelmien osalta joudumme sovittamaan yhteen lukuisia ristiriitaisia arvoja keskenään, jotta saamme muodostettua yhteisesti jaetut arvot digitaalisen yhteiskunnan taustalle. Kansainvälisesti voimme löytää universaaleja jaettuja arvoja, mutta keskeistä on niiden suhteuttaminen teknologian käyttötilanteiden mukaan.

Yhteisesti jaettujen arvojen selvittämisen voi aloittaa esimerkiksi kysymällä

Millaisia uusia arvoja teknologia synnyttää yhteiskuntaamme? Miten takaamme nykyisten arvojen säilymisen? Ovatko edistämme arvot yleisesti hyväksyttyjä?

Eettinen arvokeskustelu johtaa usein perimmäisten arvojen ja päämäärien äärelle. Mitä oikeastaan tavoittelemme teknologialla? Miten asioiden tulisi olla tulevaisuudessa? Kysymysten luonne ohjaa meitä tarkastelemaan ihmisyyttä ja kulttuureita yhteiskunnassa sen sijaan, että keskittyisimme ainoastaan tekniseen suorituskykyyn. Tämä merkitsee tarvetta integroida humanistiset ja yhteiskunnalliset näkökulmat tieteen ja tekniikan näkökulmien rinnalle sekä käydä avointa keskustelua digitaalisen yhteiskunnan arvoista.

Arvokeskustelun myötä voidaan muodostaa arvopohjaisia tavoitteita. Tunnistamalla arvolähtökohdat voidaan päästä alkuun arvopohjaisen teknologiakehityksen rakentamisessa.

Blogin kirjoittajat: Emmi Koskimies ja Jatta Tomminen.
Emmi Koskimies on hallintotieteen väitöskirjatutkija Tampereen yliopistosta, ja tutkijana Etairos-hankkeessa. Jatta Tomminen työskentelee VTT:llä Etairos-hankkeessa kognitiotieteen tutkimusavustajana.

Inspiraatiota tekstiin:

• Tekoälyohjelman ohjausryhmä (2017). Suomen tekoälyaika – Suomi tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi: Tavoite ja toimenpidesuositukset. Työ-ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja41/2017
• Purjo, T. (2014). Arvot ovat ihmisen toiminnan perusta.
• Lehto, M. (2016). Sosiaali-ja terveysalan eettinen perusta. ETENE-julkaisuja 32. Helsinki: Sosiaali-ja terveysministeriö