Tekoälyn ohjaamana sujuvampaa elämää

Signal post, Kesäkuu 2020.

Suomessa aloitettiin nykyisen hallitusohjelman mukaan tämän vuoden alusta julkisen hallinnon kehittäminen tekoälyavusteiseksi. Tämän AuroraAI nimisen ohjelman tavoitteena on tehdä Suomen julkisista palveluista maailman parhaita kytkemällä yhteen eri julkisen palvelun osa-alueita tekoälyn avulla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun olet vaihtamassa työpaikkaa, saisit tekoälyn ohjaamana ehdotuksia julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorit palveluista, jotka tukevat uuteen työhön siirtymisen prosessia. Saattaisit myös saada ehdotuksia avioeroprosessin tukemiseen ja niin edelleen.

Tarkoittaako tämä sitä, että valtio haluaa olla ohjaamassa minun elämääni? Väistämättä tulee mieleen myös uutiset, joissa kerrotaan Googlen ja Amazonin kuuntelevan sinun elämääsi älykaiuttimien avulla. Saman suuntaista ihmisten elämään vaikuttamista on Duunikoutsi-tekoälysovellus, joka luo henkilökohtaista kehitystä tukevan virtuaaliympäristön, jossa nuori saa ohjausta työelämätaidoissa sekä kerää työhistoriaa, kokemuksia, osaamista ja vahvuuksia yhteen ja samaan paikkaan. Tekoälyn avulla Duunikoutsi osaa antaa yksilöllistä palautetta ja tarjota kunkin nuoren vahvuuksiin sopivia kehityspolkuja työelämätaidoissa.

Ihmisten elämän ohjaamiseen tähtää myös Espoossa tänä vuonna avattu keskustelurobotti (chatbot), joka neuvoo Covid 19 -virukseen liittyvissä asioissa eri kielillä. Oulussa on kehitteillä samansuuntaista: eri kielillä, jopa Oulun murteella toimiva keskustelurobotti, jonka tehtävänä on ohjata asiakas oikealle palvelupolulle kunnan palveluissa.

THL:n sovelluksen tarjoaman tiedon avulla voi ohjata elintapojaan, jos sovellus havaitsee riskin perinnölliseen sairauteen. Airbnb pistää peliin tekoälyn, joka kertoo asunnon vuokraajalle onko asiakkaan internet-tiedoissa viitteitä narsismista tai psykopaattisuudesta!

Tekoäly saattaa olla työkaverina esimerkiksi johtoryhmässä. Tällainen sovellushan on ollut Suomessa ainakin Tiedolla, jonka johtoryhmässä on istunut tekoäly Alicia. Tekoäly on käytetty menetelmä myös rekrytointiprosesseissa, joissa se seuloo kriteerien perusteella lupaavimmat ehdokkaat. Tekoäly siis osallistuu yrityksen strategian määrittelyyn tai sinne palkattavien ihmisten valintaan.

Microsoft puolestaan kertoo korvaavansa toimittajia roboteilla. Sosiaalisessa mediassa valeuutisia tuottavat robotit. Tiedon saantimme on siis osittain koneiden varassa.

Datan avulla voimme oikeasti ohjata elämäämme, tai joku muu voi tehdä sitä. Päätökset tehdään joko saatavilla olevan tiedon perusteella tai intuitiolla; jos prosessissa on välissä tekoäly, niin voiko se ohjata päätöksentekoa sellaiseen suuntaan, johon et itse välttämättä hakeutuisi?  Jos esimerkiksi nuori ohjataan hakeutumaan työhön alalle, joka osoittautuukin hänelle epäsopivaksi, voimmeko syyttää tekoälyä? Hallitseeko tekoäly yritysjohtajan päätöksentekoa niin, että hän suuntaa yrityksen toiminnan eri tavalla kuin ilman sitä? Tai pahimmassa tapauksessa tekoäly leimaa sinut psykopaatiksi — kuka on vastuussa?

Ihmisen elämän ohjaamisella voi olla kauaskantoisia seurauksia. Esimerkiksi ensimmäinen työpaikka voi kirjoittaa alkusanat koko elämän uralle. Voimmeko siis silloin sanoa, että kulloinkin käytössä olevan algoritmin luoja luo samalla suunnan ihmisen elämälle tai organisaation strategialle?

Tekoälyn tulisi näin suurten mahdollisten vaikutusten vuoksi ehdottomasti olla vastuullista ja ennen kaikkea läpinäkyvää. Erilaiset arvot ja moraalikäsitykset ohjaavat tekoälysovelluksen suunnittelijaa, jolloin myös sen ohjeita noudattavan kansalaisen elämä muotoutuu tämän ohjauksen mukaiseksi, ehkä huomaamatta. Pitäisikö siis tekoälysovellusten ohjeissa kertoa esimerkiksi sovelluksen sisältämän maailmankatsomuksen suunta?

Parhaassa tapauksessa, tietysti, tekoäly on hyvä työkalu suuren datamäärän ja kompleksisten suhteiden jäsentämisessä. Se voi siis olla meille avuksi elämämme ja organisaatioidemme toiminnan suuntaamisessa. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että tekoälyn eettisyydestä (esimerkiksi viranomaistoiminnassa) pitää kantaa huolta.

Kirjoittajat: Nina Wessberg, Raija Koivisto ja Nadezhda Gotcheva (VTT)