ETAIROS – Millaiseksi ystäväksi tekoäly osoittautuu?

On tullut tavaksi, että suuret tutkimushankkeet valitsevat itselleen – toivon mukaan niiden toimintaa kuvaavan – kirjainyhdistelmän. Olisi hankalaa puhua Eettinen tekoäly julkisen hallinnon palveluksessa ˗hankkeesta, minkä vuoksi mekin olemme valinneet konsortiolle lyhenteen: ETAIROS.

ETAIROS tuntuu mainiolta nimeltä kuvaamaan hankettamme. Ensimmäinen tavu ET on sama kuin etiikka-sanan alku, ja toinen tavu AI on englannin kielen tekoälystä yleisesti käytetty lyhenne AI. OS-pääte puolestaan on kreikassa yleinen nominien maskuliinisuvun nominatiivin tunnus. Kun ETAIROS kaiken lisäksi tarkoittaa ystävää tai kumppania, mikä voisi olla parempi lyhenne hankkeellemme.

Kaikki ei kuitenkaan aina ole aivan sitä, miltä se ensi katsomalta näyttää. Etenkin uudentyyppisiin innovaatioihin yhdistetään tavallisesti enemmän lupauksia kuin niiden kehittäjät pystyvät lunastamaan. ETAIROS-sanan merkityksiä voidaan käyttää pohjana, kun pohditaan, millaisten lupausten – ja uhkien – äärellä tekoälyä julkisten hankkeiden palvelukseen kehittävät ovat.

Kreikan sanan ἑταῖρος (hetairos) ja sen feminiinimuodon ἑταῖρα (hetaira) taustalla on indoeurooppalaisen kantakielen itseä tarkoittava sana (swe) ja siitä johdettu sana etés, joka merkitsi sukulaista tai oman heimon jäsentä. Antiikin ajan kielimuodoissa sanan merkitys laajeni tarkoittamaan kumppania, partneria tai ystävää, ihmisiä, jotka ovat yhtä läheisiä kuin oman heimon jäsenet.

Sanaan alettiin kuitenkin vähitellen yhdistää kielteisiä sivumerkityksiä. Hetairat olivat alun perin naispuolisia kumppaneita, joihin yhdistettiin ajatus oppineisuudesta. Aikaa myöten merkitys rajoittui niin, että hetairat eivät olleet keitä tahansa naispuolisia ystäviä vaan sanaa käytettiin tarkoittamaan orjaa, kurtisaania tai rakastajatarta. Hetairan seura on miellyttävää ja kiinnostavaa mutta hänen seurassaan viihtymiseen sisältyy riskejä, jotka voivat uhata vakiintunutta elämää.

Ajanlaskun alkuun mennessä myös sanan maskuliinimuoto oli alkanut herättää kuulijoissa epäilyttäviä mielleyhtymiä. Kreikan koiné-variantilla kirjoitetussa Matteuksen evankeliumissa sana ἑταῖρος esiintyy kolme kertaa, eikä yhdessäkään niistä ystäväksi kutsuminen ole mairittelevaa.

Sanan kaksi esiintymää on Jeesuksen vertauksissa (Matt. 20:13 ja Matt. 22:12). Ensimmäisessä hetairos-ystäväksi kutsutaan miestä, joka on juuri osoittanut olevansa ahne ja kateellinen. Hänen mielestään muille suodut edut vähentävät sen palkkasumman arvoa, joka hänelle on hänen tekemänsä sopimuksen perusteella annettu. Toisessa kertomuksessa hetairos-ystäväksi luonnehditaan ihmistä, joka toimii epäkunnioittavasti ja piittaamattomasti hänet juhlavastaanotolle kutsunutta isäntää kohtaan, eikä siksi ansaitse oikean ystävän nimeä. Kertomusjaksossa, jossa Jeesuksen pettänyt Juudas osoittaa roomalaisille sotilasviranomaisille, kuka heidän on vangittava, Jeesus kutsuu Juudasta hetairos-ystäväkseen (Matt. 26:50).

Hetairos voi olla työtoverina ahne ja kateellinen, sosiaalisissa yhteyksissä epäkunnioittava ja piittaamaton ja läheisissä suhteissa petollinen ystävä. Sopivatko luonnehdinnat tekoälyyn, jonka käyttöä yhdessä eri hallinnonaloja ja julkisia ja muita toimijoita edustavien kanssa yritämme ETAIROS-hankkeessa selvittää ja edistää?

ETAIROS-projektissa tekoälyjärjestelmiä tarkastellaan inhimillisen toiminnan laajennuksena. Jotta kumppanuus täyttäisi odotukset, on tärkeää jatkuvasti pitää mielessä hyvän toiminnan keskeiset kysymykset. Mitä hyvää toiminnalla tavoitellaan? Ketä toiminta hyödyttää? Millaisia kustannuksia ja haittoja koituu, ja kuka maksaa ja korvaa ne? Mitä vahinkoa aiheutuu ja ketkä siitä kärsivät? Millaisiin epäonnistumisiin ja virheisiin toiminta altistaa?

Yrittäessämme hahmottaa mutkikkaita ongelmia, on terveellistä palata perusasioihin ja keskittyä ajattelemaan, kuinka hyvää voidaan tehdä ja edistää ja pahaa välttää ja ehkäistä silloinkin, kun ihmisten ja tekoälyjärjestelmien toiminta punoutuvat yhteen. Teknologiautopioiden luonnostelun sijaan on hyvä muistaa, että oppineista ystävistä voi tulla epäilyttäviä seuralaisia ja itselle läheisimmät heimolaiset voivat muuttua petollisiksi ystäviksi.

Blogin kirjoittaja Jaana Hallamaa on Helsingin yliopiston systemaattisen teologian professori sekä ETAIROS-tutkimushankkeen varajohtaja ja etiikka-tutkimusalueen koordinaattori.